Vieraslaji kurtturuusu leviää hanakasti luontoon ja uhkaa luonnon monimuotoisuutta – katso vinkit haitallisen vieraslajin torjuntaan.

Mitä tarkoitetaan kun puhutaan vieraslajeista, ja miksi niistä on syytä puhua? ...

Valkohäntäkauris on hyvä esimerkki onnistuneesta vieraslajin istutuksesta. Laji ei ole vallannut kotoperäisten lajien elintilaa, tuonut sairauksia eikä se hirven tavoin aiheuta taimikkovahinkoja. Valkohäntäkauriista on 20 vuodessa tullut Suomen toisiksi merkittävin riistaeläin.

Piikki- eli kissamonni on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Kissakalaksikin kutsutun uimarin selvimpiä tuntomerkkejä ovat neljä veikeää, tuntosarvimaista viiksiparia kalan kuonossa.

Kanadanhanhi on meluisa, rantoja sotkeva ja aggressiivinen mökkinaapuri. Toisaalta se on myös kiintoisa tulokas, arvokas riistalintu sekä monien muiden hanhi- ja sorsalintujen isovelityyppinen suojelija. Suomen kanadanhanhikanta on reippaassa kasvussa – kannan arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Tässä juttusarjassa esitellään Suomeen hiljattain kotiutuneita vieras- ja tulokaslajeja. Osa lajeista on hyväksytty erottamattomaksi osaksi paikallisluontoa, osasta tuntuu olevan vain harmia. Lajien istutukseen ja levittämiseen liittyy toisinaan erikoisia virheitä, väärinkäsityksiä tai silkkaa huolimattomuutta.

Joko lupiinia voisi ruveta pitämään kotimaisena luonnonkasvina, kun sitä ovat kaikki tienvarret täynnä? Miten se leviää?