Kuutostien pientareet hämmästyttävät lajistollaan, mutta lupiini uhkaa parhaita niittyjä
Valtatie kuuden pientareista Imatran ja Kouvolan välillä on keto- ja niittykasvien elinympäristöksi. Oikeanlaisella piennarten hoidolla ja lupiinien torjunnalla valtatien varteen voi syntyä kilometrikaupalla arvokasta keto- ja niittyluontoa.
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Kimmo Saarinen on joutsenolainen luonnontutkija, FT ja ympäristöekologian dosentti. Hän vetää Päiväperhosseurantaa ja on Lappeenrannan seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja. Suomen Luonto-mediassa hän vastaa Kysy luonnosta -palstalla perhosaiheisiin kysymyksiin.
Suomesta nyt löydetty Charagmus gressorius -kärsäkäs on Euroopassa rehukasveina viljeltyjen sini- ja valkolupiinin tuholainen, jolle maistuu myös Suomea valloittava myrkyllinen vieraslaji, komealupiini.
Ilman valvontaa vieraslajikasvien hävittäminen ei tunnu toteutuvan riittävän tehokkaasti. Pitäisikö vieraslajikasvin poistaminen muualta kuin pihoilta ja viljelyksiltä lisätä jokaisenoikeuksiin?