Siiri, 5 vuotta, kysyy siileistä ja piikkisioista: kummalla on terävämmät piikit?

Aivan yksiselitteistä vastausta ei kysymykseen varmaan ole, sillä erityisesti piikikkäillä (eli entisillä piikkisioilla) on samallakin yksilöllä eripituisia ja eri vahvuisia piikkejä, joista toiset ovat terävämpiä ja toiset tylsempiä. Pisimmät piikit voivat olla lähes puolen metrin mittaisia ja aika ohuita. Lyhyet, tukevat piikit taas ovat noin lyijykynän pituisia ja melkein kynän paksuisia.

Jyrsijöihin kuuluvia piikikkäitä ja puupiikikkäitä on yhteensä 25 eri lajia, jotka melkein kaikki elävät maapallon lämpimillä ja lauhkeilla alueilla. Euroopassa on vain yksi laji, piikikäs. Tätä jopa 20-kiloiseksi kasvavaa eläintä tavataan Italiassa, Albaniassa ja Pohjois-Kreikassa. Sen päälevinneisyysalue on kuitenkin Afrikassa.

Piikikkäiden puolustus on aktiivista: ne kääntävät häntänsä ja takapuolensa kohti ahdistelijaa ja joko sivaltelevat tätä piikkisellä hännällään tai peruuttavat pedon päälle piikit kohotettuina. Piikit ovat löyhästi kiinni: ne uppoavat syvälle saalistajan naamaan ja irtoavat piikikkäästä. Erityisen tehokas puolustus on pohjoisamerikkalaisella, 10–15 kiloa painavalla puupiikikkäällä, ursolla. Se voi kiivetä puuhun ja mätkiä perässä tulevaa petoa vahvalla hännällään. Tällaisesta kokemuksesta hengissä selvinneet pedot oppivat jättämään urson rauhaan.

Siilejä elää maailmassa kaikkiaan 16 eri lajia, joista useimmat viihtyvät trooppisissa oloissa. Euroopassa tavataan vain neljää siililajia, joista kaksi elää ainoastaan alueen lounais- ja kaakkoiskulmissa. Kaksi laajimmalle levinnyttä lajia ovat meilläkin elävä länsieurooppalainen siili ja sitä itäisempi ja eteläisempi idänsiili. Myös siilin 2–3 sentin mittaiset piikit suojelevat eläintä erilaisilta saalistajilta. Piikkien antama turva ei kuitenkaan ole läheskään täydellinen.

Siilit puolustautuvat passiivisesti ”siilipuolustuksella”: ne käpertyvät pallomaisiksi, jolloin selkäpuolen ja kylkien piikit sojottavat uhkaavasti joka suuntaan. Meikäläisellä aikuisella siilillä on 6000–8000 piikkiä. Useimmat pedot eivät pysty avaamaan siilin puolustuspalloa. Mäyrä tähän kuitenkin pystyy ja ottaa sitten siilin hengiltä puremalla sitä piikittömältä vatsapuolelta. Siilin piikit eivät myöskään tehoa esimerkiksi huuhkajaan.

Piikikkäiden terävimmät piikit ovat terävämpiä kuin siilien piikit. Tämä on helppo ymmärtää, sillä niiden tarkoitus on tunkeutua piikikästä ahdistavan pedon nahan läpi. Siilien piikit taas osallistuvat passiivisempaan puolustukseen, jossa ei tarvita äärimmäisen teräviä eikä pitkiä piikkejä. Riittää, kun piikit pystyvät pistämään pedon arkoja huulia ja kieltä.

piikitpiikkisikasiili

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.