Kuukauden laji: Kuusi suojautuu pakkaselta
1. Kuusi ei pudota neulasiaan talveksi. Vaha peittää neulasten ilmaraot talvella ja estää veden haihtumisen.
2. Kun yöt painuvat pakkaselle, kuusi lakkaa yhteyttämästä kevääseen asti.
3. Silmut seuraavan kesän kasvuun ja kukintaan ovat valmistuneet jo loppukesällä.
4. Kuusi siirtää vettä ulos soluistaan, jolloin neste niiden sisällä väkevöityy. Näin solut pysyvät talven sulina eivätkä jäädy rikki.
Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo
Picea abies
Kuusi valmistautuu kylmään vuodenaikaan hyvissä ajoin ennen pakkasia. Tätä kutsutaan talveentumiseksi.
Puun solujen on kestettävä jopa kymmeniä pakkasasteita jäätymättä rikki. Kuusi tarvitsee myös syvän levon, jotta se voi kasvaa ja kukkia keväällä normaalisti.
Leudon talven harmit
Ilmastonmuutos vaikeuttaa kuusen talvehtimista. Leudolla säällä soluhengitys kiihtyy ja energiaa palaa. Kuusi ei kuitenkaan pysty käynnistämään yhteyttämistä keskellä talvea eikä siis voi paikata energiavajetta. Tämä hidastaa sen vuosikasvua. Hankalat olosuhteet altistavat kuusen muun muassa kaarnakuoriaisille.
Kuusen vuosikalenteri
Kuusi alkaa valmistautua talveen loppukesällä. Kasvu päättyy, ja seuraavan kasvukauden silmut muodostuvat. Puu menee syvään lepotilaan. Samalla kylmänkestävyys alkaa kehittyä ja paranee yhä säiden kylmetessä. Syksyn aikana viileät säät purkavat lepotilan, mutta silmujen kehitys alkaa vasta maaliskuun lämmittäessä, jolloin kylmänkestävyyskin heikkenee. Touko–kesäkuussa kuusi näkyvästi kasvaa ja kukkii.
Kuusi on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Sitä kasvaa kaikkialla paitsi pohjoisimmassa Lapissa. Kartta: Lampinen & Lahti 2021: Kasviatlas 2020 / Helsingin yliopisto.
Suomen pisin luonnonvarainen puu on yli 45 metriä pitkä kuusi. Se kasvaa Padasjoella, ja sen läpimitta on noin 60 senttiä.
