Rakkolevä on pohjoisen Itämeren tärkeä avainlaji, jonka hyvinvointi heijastuu monen muunkin lajin oloihin.
Rakkoleväkannoissa tapahtui romahdus 1970-1980-lukujen vaihteessa, jolloin voimakas suolapulssi nosti Itämeren ravinnepitoisuutta. Rakkolevä katosi tuolloin monin paikoin. Nyt rakkolevää on havaittu myös aivan uusilla kasvipaikoilla.

Kysyimme kesäkuun numerossamme, onko meren metsiä luova rakkolevä palannut sinun mökkirantaasi tai tutun venereittisi varrelle. Saimme mukavasti havaintoja pitkin maamme rannikkoa. Itäisin havainto oli tehtyyn Haminan vesillä Ruonaan saaressa. Pohjoisin havainto tuli Rauman edustalta Ketoloutun saarelta.

Monet vastaajista iloitsivat rakkolevän paluusta tutuille vesille. Esimerkiksi Porvoon saaristossa Vähä-Pellingin eteläpuolen rannoille rakkolevä palasi, kun kirjolohen kasvatusfladan salmissa lopetettiin ja Pietarin jätevedenpuhdistamo alkoi toimia.
Lämpimät kiitokset kaikille kyselyymme osallistuneille!

Rakkolevää käsitellyt artikkeli Meren metsää ilmestyi Suomen Luonnossa 5/2015.