Suomen Luonto uutisoi helmikuussa 2015 itärajan laittomista haaskoista, jotka houkuttelivat suurpetoja asutuksen läheisyyteen. Jutun teon yhteydessä maastosta löytyneestä nautahaaskasta tehtiin rikosilmoitus, jonka perusteella naudan luovuttanut ilomantsilainen viljelijä ja haaskan maastoon toimittanut tuupovaaralainen petoyhdyshenkilö määrättiin nyt vuotta myöhemmin maksamaan 20 päiväsakkoa jätelain rikkomisesta.

Kyseessä on ennakkotapaus, sillä vastaavia sakkoja laittomista nautahaaskoista ei ole alueella annettu nykyisen sivutuotelainsäädännön voimassaoloaikana. ”Jätelain rikkomisen perusteella ei ole annettu yhtään tuomiota koko 2000-luvulla”, käräjäsihteeri Anita Kuosmanen Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta vahvistaa.

Viljelijä oli luovuttanut teurastamansa naudan pään ja suolet petoyhdyshenkilölle, joka oli vienyt ne maastoon pienpetopyyntiä varten perustetulle haaskalle. Paikallinen asukas löysi haaskan sattumalta koiransa kanssa ulkoilessaan. Haaskan ympäristöön oli painunut runsaasti ilvesten jälkiä.

EU:n sivutuoteasetuksen mukaan naudan teurasjätteet ovat riskiainesta, jotka on toimittava hävitettäväksi polttolaitokseen. Viljelijän saama rikoshyöty oli säästetty raatokeräilyn hinta, 69 euroa. Nautaeläinten käyttäminen haaskaruokinnassa on eläintautivaaran takia kiellettyä.

Kihlakunnansyyttäjä Leila Suvantola katsoi päätöksessään, että haaskan perustajan täytyy selvittää haaskanpitämistä koskevat määräykset. Esimerkiksi Eviran verkkosivuilla ja Metsästäjäliiton ohjeissa kerrotaan, että nautaeläinten käyttö haaskalla on kiellettyä.