VASEMMISTOLIITTO On asetettava sitova hiilineutraaliustavoite jokaiselle EU-jäsenvaltiolle. Tarvitsemme sitovan päästövähennystavoitteen vuodelle 2040, jotta hiilineutraaliustavoite v. 2050 voi toteutua. Päästöjen on laskettava 95 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Myös nielutasoja on kasvatettava omana tavoitteenaan.

SDP EU:n on pidettävä kiinni vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteesta. On huolehdittava riittävistä kannustimista ja investoinneista tavoitteen saavuttamiseksi. EU-tason tavoitteiden kirittäminen tukee Suomea omien kunnianhimoisempien tavoitteiden saavuttamisessa.

VIHREÄT Maailman maat ovat Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutuneet rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen. Jotta tuo tavoite voidaan saavuttaa, vaaditaan mailta entistäkin tiukempia päästövähennystavoitteita. EU:n tulisikin aikaistaa omaa hiilineutraalisuustavoitettaan vuoteen 2040.

KESKUSTA Ilmastonmuutoksen hillinnän on oltava yhä keskeinen osa EU:n politiikkaa. Ensisijaista on päästä irti fossiiliriippuvuudesta. EU:n on jätettävä jäsenmaille riittävästi liikkumatilaa päästövähennysten toteuttamisessa. Ilmastotoimet on myös tehtävä sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

RKP Haluamme, että EU asettaa heti uuden kauden alussa välitavoitteet päästöjen vähentämiseksi vuoteen 2040 mennessä saavuttaakseen nollapäästötavoitteen vuoteen 2050 mennessä. 2040 vuoden tavoite on oltava kunnianhimoinen.

KD EU:n ilmastopolitiikan on muututtava alueellisesti oikeudenmukaisemmaksi ja huomioitava kestävyyden kaikki osa-alueet. Ilman kilpailukykyä EU ei voi vaikuttaa globaaleihin päästöihin. Keinojen osalta pitää jättää enemmän liikkumavaraa.

KOKOOMUS Siirtyminen päästöttömään energiantuotantoon on välttämätöntä, jos ilmastotavoitteissa aiotaan onnistua. Tämä edellyttää paitsi irtautumista (erityisesti venäläisestä) fossiilienergiasta mutta myös panostamista eurooppalaiseen energiantuotantoon, mukaan lukien ydinvoimaan.

PS Ilmastopolitiikan tulee olla realistista, oikein aikataulutettua ja vaikuttavaa. Useat EU:n ilmastotoimet eivät kohtele jäsenmaita tasavertaisesti. Meidän tulee edistää vähäpäästöisiä teknologioita niin nopeasti kuin se on kansaa ja taloutta romuttamatta teknistaloudellisesti mahdollista.

VASEMMISTOLIITTO Kompromissiesityksen hyväksyminen on tärkeä ensiaskel sitovassa EU-lainsäädännössä luontokadon pysäyttämiseksi. Luonnon ennallistamiselle on asetettava nykyistä sitovammat ja voimakkaammat tavoitteet jäsenmaille, ja niitä on päivitettävä tasaisin väliajoin tuoreimman tieteellisen tiedon mukaisesti.

SDP Ennallistamisasetus olisi pitänyt hyväksyä. Pitkissä neuvotteluissa saatiin paljon muutoksia Suomen toivomiin kohtiin ja asetus olisi ollut merkittävä askel eurooppalaisessa luonnonsuojelussa.

VIHREÄT Kompromissi ei ole täydellinen, mutta asetus on tärkeä hyväksyä eurooppalaisen luonnon hyvinvoinnin kannalta. Luontokadon pysäyttäminen edellyttää lisää suojelua ja lisää ennallistamista.

KESKUSTA Suomen kanta ennallistamisasetukseen on esitetyssä muodossa kielteinen. Suurin epäkohta on ennallistamistoimenpiteiden kustannukset, jotka olisivat EU:n kärkeä. Niiden rahoittamisesta ei ole kyetty esittämään kunnollista arviota. Ennallistamista voidaan tehdä kansallisista lähtökohdista käsin.

RKP Olemme tyytyväisiä kompromissiesitykseen, jossa RKP:llä oli iso rooli. Meidän on pysäytettävä biologisen monimuotoisuuden häviäminen. Vaikka teemme jo paljon tällä rintamalla Suomessa, olemme myös kaukana valmiista, emmekä voi välttää vastuutamme.

KD Ympäristö- ja ilm. politiikan oltava jäsenmaiden suhteen oikeudenmukaista. Asetuksen ennallistamistoimet muodostuvat Suomessa todennäköisesti kaikista EU-maista kalleimmiksi / per asukas. Asetus kohtelisi Suomea huonosti esimerkiksi moniin metsänsä jo kauan sitten hävittäneisiin maihin verrattuna.

KOKOOMUS Nykyisellään ennallistamisasetuksen hyväksymiselle ei ole edellytyksiä.

PS EU:n ennallistamisasetus uhkaa metsätalouden ja metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä sekä Suomen itsenäistä metsäpolitiikkaa ja metsävarojen käyttöä. Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistaa metsänhoidossa tai niiden käytössä.

VASEMMISTOLIITTO Maatalouden päästöjen on oltava mukana ilmastotyössä. EU:ssa on kaavailtu jälleen päästöjen jättämistä ulkopuolelle, mikä tekee tavoitteiden saavuttamisesta mahdotonta. Maataloussektorille on laskettava omat päästövähennystavoitteet ja tukiehdoissa on lisättävä luontoarvojen painoa.

SDP Maataloustukia tulee suunnata ja kohdentaa ympäristöystävälliseen ja vähähiiliseen viljelyyn sekä kestävämpään ruokaketjuun. Tukiriippuvuutta vähennetään, huomioidaan kotimaisen maatalouden heikko tilanne, tehdään toimia kansallisesti ja samalla turvataan suomalainen ruuan­tuotanto ja huoltovarmuus.

VIHREÄT Vihreät haluaa uudistaa maataloustukijärjestelmää kestävämmäksi. Tuet eivät toimi tehokkaasti ympäristön tai maatalousyrittäjien kannalta: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus heikkenee ja maanviljelyn kannattavuus on surkea. Tukipolitiikalla tulee vastata näihin asioihin nykyistä paremmin.

KESKUSTA Tärkeänä osana maatalouden harjoittamista ovat myös monipuoliset luonto- ja ympäristötoimet. Ne eivät sulje toisiaan pois. On kuitenkin varmistettava, että maatalouspolitiikan keskiössä on jatkossakin aktiivinen ruoantuotanto. Viljelijöillä pitää olla mahdollisuudet tuottaa ruokaa kannattavasti.

RKP Tuemme EU:n Pellolta pöytään -strategiaa sekä EU:n Green Deal-ohjelmaa, jota olemme olleet sekä valmistelemassa että hyväksymässä ja ovat suurilta osin hyviä. Haluamme, että tuottajilla Suomessa on parhaat mahdolliset toimintaedellytykset ja sitä varmistetaan YMP:n kautta.

KD Yhteisen maatalouspolitiikan tarkoitus on varmistaa EU:n ruokaturva, kohtuuhintaiset elintarvikkeet ja kohtuullinen toimeentulo viljelijöille. Se on myös osa huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Maatalous nähtävä ympäristö- ja ilmastokysymyksissä osana ratkaisua, ei ongelmana.

KOKOOMUS Maataloutta on kehitettävä ympäristöllisesti kestävään suuntaan, kuitenkin pitäen etusijalla riittävästä omavaraisuudesta ja huoltovarmuusnäkökohdista huolehtimisen.

PS Sellaisia maataloutta koskevia ilmastopoliittisia toimenpiteitä, jotka heikentävät maatalouden kannattavuutta, lisäävät byrokratiaa tai kaventavat maatalouden toimintamahdollisuuksia on yksiselitteisesti peruttava ja lakattava edistämästä. Huoltovarmuuden kannalta maatalous on keskeinen.

VASEMMISTOLIITTO Suojelualaa on lisättävä tieteellisen tiedon vaatimalle tasolle. Kaikki vanhat metsät suojeltava. Vesistöjen ja biodiversiteetin suojelutoimenpiteitä on tehostettava myös luonnonvarojen taloudellisen käytön yhteydessä, etenkin metsätaloudessa ja kaivostoiminnassa.

SDP Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, mutta EU:n ilmasto- ja luontopolitiikka, esimerkiksi ennallistamisasetus tai maaperän terveysdirektiivi vaikuttavat kansallisesti. On huolehdittava, että suomalaisten metsien, metsäluonnon, metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmat huomioidaan.

VIHREÄT Suomi on osana Euroopan unionin biodiversiteettistrategiaa sitoutunut suojelemaan kaikki vanhat metsänsä. On järkevää, että sääntelyä tehdään EU-tasolla, jolloin myös muille jäsenmaille tulee velvoitteita.

KESKUSTA Metsäpolitiikka ei kuulu EU:n toimivallan piiriin. Suomen metsiä tulee hoitaa jatkossakin kokonaiskestävästi. Ympäristötavoitteita edistetään metsissä niin hiilensidonnan kuin monimuotoisuuden osalta. Biopohjaisilla ratkaisuilla on myös tärkeä asema fossiilisten raaka-aineiden korvaajana.

RKP Haluamme, että metsäpolitiikka on jatkossakin kansallinen asia. Samalla tiedostamme sen, että direktiivit, kuten luonnon ennallistamispäätös, koskevat myös metsiä. EU:n on tuettava ja asetettava raamit, mutta Suomella tulee kuitenkin olla päätösvalta omista metsistä.

KD Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätösvaltaan ja näin pitää olla myös tulevaisuudessa, sillä metsät ja metsätalous ovat valtavan erilaisia ympäri maanosan. Emme voi kannattaa vallan keskittämistä EU:lle. Suomesta ei voi tehdä EU:n luonto- tai energiareservaattia.

KOKOOMUS Kokoomuksen mielestä metsien käyttöön liittyvän päätösvallan on pysyttävä kansallisella tasolla. Kunnioitamme omistusoikeutta ja lähdemme siitä, että Suomessa metsänomistajat ovat halukkaita ja kykeneviä huolehtimaan metsistä kestävällä tavalla.

PS Perussuomalaiset ei hyväksy sitä, että EU pyrkii ulottamaan päätösvaltaa suomalaisten metsiin, ohjeistaa metsänhoidossa tai sen käytössä. Suomen metsäpolitiikasta päättäminen kuuluu Suomelle ja suomalaisille itselleen, ei kellekään muulle.

VASEMMISTOLIITTO Tuotteissa, teollisuudessa ja rakentamisessa on siirryttävä luonnonvaroja riistävästä kertakäyttötaloudesta aitoon kiertotalouteen. Olennaista on resurssitehokkuus, korjattavuus ja kierrätettävyys. Kiertotalous lisää työllisyyttä, kun kertakäytön sijaan tuotteita korjataan ja uudelleenkäytetään.

SDP Tavoitteenamme on vahva ja kunnianhimoinen yritysvastuulaki.

VIHREÄT Kertakäyttötalous ja liiallinen kuluttaminen ovat ympäristöongelmien juurisyy. EU voi tehdä rajoituksia, mutta se on tehotonta, ellemme pysty vaikuttamaan tuotantoon myös muualla maailmassa. Esimerkiksi suomalaisen kulutuksen ilmastopäästöt ovat vähentyneet Suomen sisällä, mutta tuontipäästöt eivät.

KESKUSTA Kulutusta on kohtuullistettava ja irrotettava se kertakäyttökulttuurista. EU:ssa on edistettävä lainsäädäntöä, joka parantaa kiertotaloutta, pidentää tuotteiden käyttöikää sekä ottaa huomioon ympäristön ja ihmisoikeudet tuotantoketjuissa ja kulutuksessa.

RKP Haluamme että EU työskentelee kiertotalouden kehittämiseksi, jotta rajallisten luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää.

KD EU:n sisälle tuotavilta tuotteilta on edellytettävä samoja ympäristö-, laatu- ja vastuullisuusvaatimuksia kuin EU:n alueella tuotetuilta tuotteilta, mukaan lukien myös vaatetusteollisuus. Valvontaa ja kuluttajansuojaa vahvistettava. Materiaalien kierrätystä EU:n tasolla moninkertaistettava.

KOKOOMUS Kannatamme siirtymistä kertakäyttökulttuurista kohti kestävää kiertotaloutta.

PS Maamme elinkeinoelämä on huolestunut EU:n kasvaneesta sääntelytaakasta. Pääsääntöisesti kestävyys, ympäristöystävällisyys ja korjattavuus tulisi jättää mahdollisimman pitkälle markkinoiden hoidettavaksi. Yritykset ja kuluttajat osaavat suosia laatua ja kestävyyttä myös ilman EU:n sääntelyä.

VASEMMISTOLIITTO Erityisesti erittäin uhanalaisen suden ja ahman suojelutasoja ei ole syytä laskea. Suurpedot kuuluvat Suomen ja monen muun EU-maan luontoon. EU:n petopolitiikkaa ja luontodirektiiviä on kehitettävä mahdollistamaan paremmin ihmisen ja suurpetojen välinen yhteiselo ja petovahinkojen ennaltaehkäisy.

SDP Suojelun hyväksyttävyys ja toimiva keskusteluyhteys eri tahojen (viranomaiset, paikallisväestö, metsästäjät, luonnonsuojelujärjestöt) välillä on tärkeä. SDP kannattaa joustavuutta sääntelyyn niin, että paikalliset olosuhteet, sosiaaliset syyt ja suojelun taso otetaan huomioon kannan sääntelyssä.

VIHREÄT EU:n tason linjat täytyy säätää koko EU:n suurpetokannat huomioiden, ja siitä näkökulmasta nykyiset rajoitukset ovat perusteltuja. Suojelun täytyy aina perustua tosiasioihin ja esimerkiksi suden suojelun heikentäminen ei ole linjassa sen kanssa, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen.

KESKUSTA Suurpedot ovat osa Euroopan luontoa ja niiden suojelu on perusteltua. Suojelutoimet ovat tuottaneet tulosta, sillä suden, karhun ja ilveksen kannat ovat vahvistuneet. Suojelun tasoa ja keinoja on päivitettävä vastaamaan lajien tilaa. Hallittu metsästys on osa elinvoimaisten suurpetokantojen hoitoa.

RKP Samat EU-säännöt pitää koskea kaikkia suurpetoja, joten niiden eritteleminen ei ole EU-tasolla suotuisaa. Tämä ei tarkoita, että kaikkien suurpetojen suojelua tulisi Suomen tasolla kuitenkin lieventää.

KD Luontodirektiiviä päivitettävä vastaamaan kasvaneita petokantoja, jotta lajit pysyvät ihmisarkoina. Jäsenmaille mahdollistettava tarpeellinen kannanhoito, jotta petovahingot voidaan välttää. Tarpeettomat metsästysrajoitukset elinvoimaisten
lajien osalta pitää poistaa.

KOKOOMUS Mikäli laji on elinvoimainen, sitä on voitava metsästää kannanhoidollisin perustein. Myös vahinkoa tai vaaraa aiheuttavia häirikköyksilöitä on jatkossakin voitava poistaa.

PS Euroopan unionissa on vaikutettava, jotta susi, karhu, ilves ja ahma siirretään luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V, jolloin niitä ei pidettäisi enää tiukasti suojeltuina, vaan kantoja voitaisiin helpommin säädellä metsästyksellä.

VASEMMISTOLIITTO Luontotavoitteita pitää toteuttaa sekä paikallisesti että EU-tasolla, koska luontotyypit ja lajit noudattavat omaa, valtioiden rajoista riippumatonta logiikkaansa elinympäristöjen sijoittumisessa. Tästä syystä myös EU:n toimivalta asiassa on välttämätön ja tehostaa luontotavoitteiden saavuttamista.

SDP Mielestämme metsäpolitiikan tulee pysyä kansallisessa päätösvallassa ja metsien, metsäluonnon, metsänomistajien ja metsäteollisuuden näkökulmat on huomioitava paremmin. SDP:n mielestä Suomessa osataan valita itse vaikuttavimmat keinot, joilla metsäluonnon monimuotoisuus parhaiten turvattaisiin.

VIHREÄT Suomi on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen eri tavoitevuosiin mennessä. Tavoitteita ei ole saavutettu, sillä riittäviä toimia ei ole kyetty tekemään. On järkevää, että sääntelyä tehdään EU-tasolla. Myös muille jäsenmaille tulee velvoitteita, ja Suomen toimia voidaan kiihdyttää.

KESKUSTA EU:n maailman laajuinen rooli monimuotoisuuden turvaamisessa ja realististen tavoitteiden asettamisessa on tunnistettava. Kuitenkin paikallisten olosuhteiden ja ratkaisujen tunnistamisella sekä kehittämisellä pääsee parhaaseen lopputulokseen. Jäsenmaiden luontoa ei voi laittaa yhteen muottiin.

RKP Haluamme, että metsäpolitiikka on jatkossakin kansallinen asia.

KD Ennallistamistavoite sinällään on hyvä, mutta asetuksen vaikutusarvioista ja kustannuksista suomalaiselle maan- ja metsänomistajalle ei edelleenkään ole selvyyttä. Luonnon monimuotoisuuden edistäminen lähipäätösperiaatteen mukaan jäsenvaltioiden toimivallassa.

KOKOOMUS Mielestämme metsien käyttöön liittyvän päätösvallan on pysyttävä kansallisella tasolla. Suojelua on vietävä eteenpäin ensisijaisesti vapaaehtoispohjalta. Metsäluonnon monimuotoisuus on tärkeä tavoite ja haluamme edistää sitä kansallisin keinoin.

PS Suomalaisten metsien museointi muun Euroopan hiilinieluksi ei Perussuomalaisille käy. Siksi metsäasiat tulee säilyttää visusti kansallisessa päätöksenteossa. EU:ssa ei tunneta suomalaista metsätaloutta, metsäpolitiikkaa ja ansiokasta metsien hoitoa, jolla on saavutettu alati kasvavat metsävarat.

VASEMMISTOLIITTO Ympäristökriisin torjumisen rahoitus on turvattava kaikissa olosuhteissa ja rahoitustasoa on kasvatettava, sillä elämän perusedellytyksiä uhkaavan ympäristökriisin torjumisen on oltava politiikan prioriteetti EU:ssa, kansainvälisesti ja jäsenvaltiotasolla.

SDP Ilmasto- ja luontokriisin ratkaisuun tarvitaan kaikki keinot. Tarvitaan kannustimia, tukia, sääntelyä ja tietoa.

VIHREÄT Tavoitteemme on kasvattaa rahoitusta vihreän talouden investoinneille EU:n budjetissa merkittävästi.

KESKUSTA EU:n tulevan budjetin valmistelussa on huomioitava mm. suuret investointitarpeet puhtaisiin teknologioihin ja niiden kehittämiseen. Tämä on tehtävä laatu ja kilpailullisuus edellä ja EU:n kilpailukykyä vahvistaen. Myös luonnon tilan parantaminen on huomioitava budjetissa.

RKP Euroopan lainsäädännön tulee mahdollistaa innovaatiot ja kehitys sekä kannustaa innovaatioita, jotka edistävät sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja kehittävät ratkaisuja vihreään ja digitaaliseen siirtymään.

KD EU:n kokonaisbudjettia ei pidä kasvattaa uusilla rahoitusvälineillä. Biotalouden potentiaali tunnistettava ja huomioita va se sekä lainsäädännössä, että esim. tutkimusmäärärahojen kohdistamisessa.

KOKOOMUS Kokoomuksen mielestä esimerkiksi päästöjä vähentävien teknologioiden kehittäminen ja TKI-rahoituksen suuntaaminen tähän on luonteva ja tehokas tapa vaikuttaa näihin asioihin.

PS Rahoituksen kasvattaminen edellyttäisi jäsenmailta joko suurempia jäsenmaksuja tai uusien verotusoikeuksien myöntämistä EU:lle. Samalla tämä tarkoittaisi kansallisen budjettisuvereniteetin heikkenemistä.