Lintulaudalla on myös saalistajansa. Pikkulinnuista ovat kiinnostuneita varsinkin varpuspöllö ja varpushaukka (Accipiter nisus). Varpushaukka liikkuu tottuneesti pihapiireissä. Se ilmaantuu yllättäen paikalle matalalla lentäen, ja esimerkiksi tiainen, keltasirkku tai viherpeippo on hetkessä sen kynsissä. Jos linnut huomaavat haukan, ne varoittavat siitä heti.

Sitten laudan tavanomainen toiminta on keskeytyksissä, kunnes varmuus petolinnun poistumisesta on saatu. Joskus haukan voi nähdä myös puun oksalla ympäristöään tarkkailemassa; saalistaessaan se vaihtaa usein vaanimispuutaan.

Tuntomerkit: Pieni lyhytsiipinen haukka. Varpushaukka on kuin pieni kanahaukka ja etäältä näiden kahden lajin erottaminen voi joskus olla työlästä. Kokoero ei nimittäin aina ole selvä, sillä molemmilla lajeilla naaras on selvästi koirasta suurempi. Kanahaukka on kuitenkin varpushaukkaa jykevämmän oloinen, sen pyrstöntyvi on melko leveä ja kaula pitkä.

Varpushaukan puolisoiden kokero on todella suuri, sillä koiras painaa noin 150 grammaa ja naaras lähes kaksi kertaa tämän verran. Naaraalle on painosta hyötyä, koska näin energiaa riittää munien tuottamiseen ja hautomiseen. Koiras ruokkii naarasta ja poikasia pesällä, ja sen pienelle koolle sopivaa pikkulintusaalista on saatavissa lähiympäristöstä enemmän. Kokoeron takia myös parille kokonaisuutena tarjolla oleva ravintovalikoima on suurempi kuin samankokoisille linnuile.

Mitä syö: Syö lintuja ja pikkunisäkkäitä. Saalina yleensä pikkulinnut, mutta naaraan suurimmat saaliit ovat pulun kokoluokkaa.

Levinneisyys: Lähes koko maassa Metsä-Lappia myöten. Pesimäkanta noin 10 000 paria. Pesii metsissä ja nykyisin myös asutuksen lähellä. Suurin osa varpushaukoista muuttaa Keski-Eurooppaan.

Ääni: kiivas kikitys, laudoilla käydessään vaitelias.

lintulaudallavarpushaukka