Lintulaudalla, 9. osa: kuusitiainen
Kuusitiaisen (Parus ater) nähdessään pitää hieraista silmiään; linnun olemuksessa kun on vähän hömötiaista, vähän töyhtötiaista ja vähän sinitiaistakin. Muihin tiaislajeihin verrattuna kuusitiainen on pirteämmän ja eloisamman oloinen.
Tuntomerkit: Kuusitiaisella on iso mustavalkoinen pää ja lyhyt pyrstö. Lintu on päältä väritykseltään harmaa ja alapuolelta rusehtava. Sekä koiraalla että naaraalla on valkoinen niskalaikku ja valkoiset siipijuovat.
Levinneisyys: Kuusitiaista tavataan hyvin runsaslukuisena Lounais-Suomessa, harvalukuisena muualla Etelä-Suomessa Pohjois-Karjalaa ja Keski-Pohjanmaata myöten. Paikallisesti niitä voi nähdä myös Perämeren perukassa ja Kainuussa saakka. Kuusitiaiset eivät kuitenkaan viihdy karuilla seuduilla. Ne pesivät mielellään pönttöön, mutta sen suuaukko ei saa olla liian suuri.
Mitä syö: Kuusitiainen nappaa ketterästi talviruokinnalta maapähkinöitä ja siemeniä. Muuten se syö kuusen ja männyn siemeniä sekä hyönteisiä ja hämähäkkejä, joita se kerää puun kätköihin talvivarastoksi.
Ääntely: Laulu helkkyvä piitsyy–piitsyy–piitsyy, kutsuääni korkea tiit tai tititititi sekä kirkas tsii-tjyy, tjyy-tsii.