Orava puolustaa löytämäänsä ruokaa joskus vihaisestikin.

Varpusen osaltakin on syytä sanoa: kaveria ei jätetä. Varpusen ja ihmisen vuorovaikutus ja läheisyys on hyvin pitkäaikaista.

Kokonainen talipallo ei lähde lintulaudan tiaisten mukaan, vaan sitä kuljettamaan tarvitaan isokokoisempi rosvo.

Katso Lintulaudalla-kuvakilpailun voittaja ja muita osallistujia.

Jälleen on aika aloittaa lintujen talviruokinta. Pohjolan talvea jää uhmaamaan noin 70 lintulajia, joista useimmat vierailevat lintulaudoilla säännöllisesti. Tässä vinkkejä lintulautailijalle.

Varpuspöllö on varpushaukan ohella lintulaudalla tavallinen saalistaja.

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Sinitiaista (Parus caeruleus) voisi ulkoasunsa perusteella sanoa sähäkäksi punkkariksi. Sininen päälaki ja pieni mutta pippurinen olemus eivät jää lintulaudalla huomaamatta.

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Kuusitiaisen (Parus ater) nähdessään pitää hieraista silmiään; linnun olemuksessa kun on vähän hömötiaista, vähän töyhtötiaista ja vähän sinitiaistakin. Muihin tiaislajeihin verrattuna kuusitiainen on pirteämmän ja eloisamman oloinen.

Muuten Suomessa harvinaisia pähkinänakkeleita voi joinain talvina tavata syksyn vaelluksen jälkeen tavallista useammalla lintulaudalla.

Tässä 25-osaisessa sarjassa tutustumme lintulaudan ruokailijoihin. Punatulkku (Pyrrhula pyrrhula) ei juuri esittelyjä kaipaa. Tämä talvisen lintumaailman väriläiskä lennähtää ilmojen kylmetessä metsän siimeksestä ihmisten ilmoille ja ruokinnoille.

Miten pieni, hento lintu pystyy syömään kovakuorisen auringonkukan siemenen tai kauranjyvän? Miten se saa ne rikki?