Tuttu tupsukorva viihtyy talvella ihmisen lähipiirissä
Kuva: Timo Nirhamo
Lintulaudalla käy vilske, kun terhakkaat pikkulinnut ja muhkeaan harmaaseen talvinuttuun sonnustautunut orava nautiskelevat sen antimista. Orava touhuaa ahkerasti, sillä sen täytyy löytää tarpeeksi ravintoa lyhyen päivän aikana. Moniin muihin nisäkkäisiin verrattuna oravilla on huono hämäränäkö, joten pimeällä ne pysyttelevätkin talvipesiensä suojissa.
Talvisin oravat kiertelevät lintulautojen ympäristössä, sillä niissä on tarjolla tuhtia ja helppoa evästä. Ruoka houkuttelee tupsukorvat ihmisten lähipiiriin.
Suomalaisessa tutkimuksessa selvitettiin oravien talvisia puuhia ja huomattiin, että maalais- ja kaupunkiympäristössä elää talvisin yli kaksi kertaa enemmän oravia kuin metsässä. Luultavasti lintulaudalla evästävät oravat etsivät kesäiset pesäpaikkansakin asuttujen alueiden tuntumasta.
Anna hyvän mielen joululahja – tilaa Suomen Luonto!
Lintulaudat eivät kuitenkaan ole oravien ainut oljenkorsi talven ankarissa olosuhteissa. Talvisessa metsässä orava syö etenkin kuusen siemeniä, joskin huonoina käpyvuosina sille kelpaavat oksien kukkasilmutkin. Syödessään se katkoo oksien vuosikasvut ja tiputtaa ne sitten maahan. Joskus oravan pudottelemat oksanpätkät peittävät kuusen alustaa kuin matto.
Pahimman varalle oravat ovat piilottaneet ruokaa syksyn mittaan pitkin poikin tienoota. Ne painavat paikan mieleensä ja käyttävät tarkkaa nenäänsä apunaan kaivellessaan kätköjään lumen alta. Täysin aukoton tämä taktiikka ei kuitenkaan ole, vaan oravien jäljille kasvaa keväällä liuta uusia pieniä taimia.
Orava on myös yksi tämän vuoden joulukampanjamme kasvoista. Tilaa hyvän mielen joululahja itsellesi tai läheisellesi! Tilauksesi on samalla lahja luonnon puolesta, sillä Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.
Orava
Sciurus vulgaris
Ulkonäkö: Tupsukorvainen ja pörröhäntäinen jyrsijä on tutuimpia lajejamme. Sen punaisenruskea turkki vaihtuu talveksi vaaleanharmaaseen. Vatsa on vaalea.
Koko: Ruumis keskimäärin reilut 20 senttiä pitkä, häntä lähes saman mittainen. Paino 200–400 grammaa.
Lisääntyminen: Emo rakentaa useita pallomaisia risupesiä korkealle puuhun, ja yhteen niistä se synnyttää 1–6 sokeaa ja karvatonta poikasta. Joskus orava pesii linnunpöntössä. Emo voi kasvattaa vuodessa kaksi tai jopa kolme poikuetta, joista ensimmäinen syntyy jo huhti–toukokuussa. Yksi koiras voi saada poikasia useamman naaraan kanssa.
Ravinto: Monenlaiset kasvit silmuista pähkinöihin, mutta erityisesti kuusen siemenet. Syö myös sieniä ja joskus linnunmunia, -poikasia tai muuta eläinravintoa.
Elinympäristö: (Havu)metsät koko Suomessa sekä pihapiirit ja puistoalueet. Oravat alkoivat kaupungistua, kun niiden merkitys turkiseläiminä väheni 1900-luvun puolivälin tienoilla. Lajia ei pidetä uhanalaisena, mutta yksilömäärät etenkin metsissä ovat huvenneet tällä vuosituhannella.
Tiesitkö? Sana raha on alun perin tarkoittanut oravannahkaa, sillä nahkaa käytettiin maksuvälineenä.