Tänään 3.9. täyttää 90 vuotta professori Rauno Ruuhijärvi, jonka merkitys monessa suomalaista luontoa suojelleessa hankkeessa on ollut ratkaiseva. Hänen työnsä näkyykin joka päivä vapaana kuohuvina koskina, kansallispuistoina etelän saaristosta Lappiin sekä metsänsuojelualueiden ja soidensuojelualueiden verkostona.

Esimerkiksi Koilliskairan kansallispuiston vauhdittamiseksi Ruuhijärvi keksi ehdottaa sen nimeämistä Urho Kekkosen kansallispuistoksi. Tämä teki hankkeen vaikeaksi vastustaa, ja kansallispuisto perustettiin 1983.

Ruuhijärvi toimi 1978–1990 Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajana.

Taustaltaan Ruuhijärvi on suotutkija ja teki pitkän uran Helsingin yliopiston kasvitieteen professorina.

Vantaan kaupunki ilmoitti Suomen luonnon päivänä viime kuun lopussa rauhoittavansa Korson Vierumäellä 52 hehtaarin alueen, jolle on tarkoitus antaa nimi Rauno ja Liisa Ruuhijärven metsä. Liisa Ruuhijärvi (1931–2016) oli biologian ja maantieteen lehtori ja Rauno Ruuhijärven puoliso.

Rauno Ruuhijärvestä voi lukea lisää Ismo Tuormaan tuoreesta artikkelista Luonnonsuojelija-lehdessä sekä hänen Suomen Luontoon vuonna 2018 tekemästään artikkelista. Jälkimmäisessä nousee esiin Ruuhijärven työ lähialueiden suojeluhankkeissa Venäjällä. Ruuhijärven parin vuoden takainen esitelmä Suoluonto ennen ja nyt on luettavissa täällä ja katsottavissa täällä (kohdassa 2:04).

Luonnonsuojelijan artikkelissa Ruuhijärvi antaa päättäjille seuraavan tehtävälistan:

• Suojelualueiden suunnittelu pitäisi ainakin kymmenkertaistaa. Vähintään sadan miljoonan euron vuosittainen luonnonsuojelun määräraha on tarpeen jatkossakin.
• Soidensuojelussa olisi siirryttävä valuma-alueiden suojeluun ja kokonaisuuksien säilyttämiseen.
• Soiden ja metsien ennallistamista ja suojelua etenkin nykyisten suojelualueiden ympärillä pitäisi lisätä. Alueiden kytkeytyneisyyttä pitäisi parantaa.
• Rehevien soiden vyöhyke Kuusamon ja Kittilän välisellä vihreäkivivyöhykkeellä pitäisi suojella myös kaivosteollisuudelta.
• Metsien hoidossa pitäisi siirtyä jatkuvaan kasvatukseen paljon nykyistä suuremmassa mitassa ja etenkin turvemailla.

Rauno Ruuhijärvi Korson Vierumäessä 2020. Kuva Ismo Tuormaa