John Nurmisen säätiö ja Metsähallituksen Luontopalvelut alkavat yhdessä ennallistaa meriajokasniittyjä uudessa Meriniitty-hankkeessa kesällä 2023. Tavoitteena on istuttaa meriajokasta uusille, suojelualueiden ulkopuolisille alueille. Tänä vuonna Metsähallitus vastaa istuttamisesta ja John Nurmisen säätiö vapaaehtoisten rekrytoinnista tuleviin istutuksiin ja kartoituksiin.

”Tarkoituksena on istuttaa meriajokasta yhdessä kohteessa ja kartoittaa uusia alueita, jotka otamme käyttöön kesällä 2024”, sanoo erityisasiantuntija Miina Mäki John Nurmisen säätiöstä.

Terve meriajokasniitty on hyvin monimuotoinen ekosysteemi, joka toimii sekä kalanpoikasten että selkärangattomien elinympäristönä. Meriajokkaat parantavat vedenlaatua suodattamalla ravinteita ja epäpuhtauksia. Lisäksi kasvien tiheät juurakot sitovat tehokkaasti sedimenttiä ja hiiltä.

”Istutimme meriajokkaiden pistokkaita ensimmäistä kertaa kesällä 2020”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Aija Nieminen Metsähallituksen luontopalveluista.

”Joissakin paikoissa pistokkaiden määrä yli kymmenkertaistui kahden vuoden seurantajakson aikana.”

Pistokkaat kerättiin Hankoniemen edustalta ja istutettiin Tvärminnen vesille Ruotsissa saatuja kokemuksia hyödyntäen. Istutusten jälkeinen seuranta on tärkeää.

”Laskemme pistokkaat ja mittaamme niityn laajuuden alku- ja loppukesällä”, Nieminen sanoo. Tavoitteena on, että istutetut meriajokkaat leviävät ja muodostavat tulevaisuudessa suurempia niittyjä. Onnistuminen riippuu monesta tekijästä. Nieminen kertoo, että tavoitteena on myös kehittää seurantaa esimerkiksi dronekuvien avulla.

”Pystymme nyt toteuttamaan meriajokkaiden istutuksia sen ansiosta, että Itämeren rehevöityminen on saatu vähenemään. Se on edellytys ennallistamisen onnistumiselle. Vielä riittää kuitenkin töitä”, sanoo Mäki.

Aija Nieminen. Kuva: Katri Lehtola / Metsähallitus

Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Aija Nieminen, Metsähallituksen Luontopalvelut:

”Meriajokasniittyjä uhkaa erityisesti rehevöityminen.”

Meriajokasniityt lisäävät merkittävästi paikallista monimuotoisuutta.
Itse havaitsin sen sukeltaessani istuttamallamme niityllä. Jäin ihastelemaan meriajokkaiden seassa uivaa särmäneulaa.

Suomen rannikolla meriajokasniittyjä uhkaa erityisesti rehevöityminen.
Se johtaa meriajokkaita peittävien rihmalevien kasvuun, mutta meriajokasniittyjä uhkaavat myös ruoppaukset, rantarakentaminen ja huviveneiden ankkuroituminen niitylle.

Meriajokkaiden istutukset eivät aina onnistu.
Olemme havainneet, että joissakin istutuspaikoissa ympäristöolot olivat epäsuotuisat meriajokkaan kasvulle. Esimerkiksi liian kova virtaus, veden sameus tai väärä kasvualusta voivat johtaa heikkoon tulokseen. Vähintään puolet meriajokkaiden kasvualustasta on oltava hiekkaa.

ennallistaminenjohn nurmisen säätiömeriajokasmeriluontometsähallituszostera marina

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.