Mieti tilannetta, jossa joku tuntematon alkaa jutella sinulle kaupungin kadulla. Usein herää epäilys. Onko tuo vähän kahjo, humalassa vai onko hänellä taka-ajatuksia? Metsäpolulla on toisin: vastaantulevaa on luontevaa tervehtiä ja vaihtaa tämän kanssa jokunen sana. Jos kaupunki tuntuu ei-kenenkään maalta, luonnossa jaamme lajimme yhteisen kotikamaran. Olemme perustavalla tavalla tasavertaisia. Vailla titteleitä ja nimiäkin, vain ihmisiä.

Viherympäristön raja-aitoja madaltava vaikutus ilmeni amerikkalaistutkimuksessa, jossa tarkkailtiin vaivihkaa 758 chicagolaista 59 eri ulkotilassa. Juttusille ryhtyminen tuntemattomien kesken oli 83 prosenttia todennäköisempää, kun ympärillä oli kasvillisuutta. Hollannissa puolestaan havaittiin mittavalla väestöaineistolla, että kokemus yksinäisyydestä ja sosiaalisen tuen puutteesta vähenee asuinympäristön vihreyden myötä. Tällöin myös rikoksia tehdään selvästi vähemmän.

Juttusille ryhtyminen tuntemattomien kesken oli 83 prosenttia todennäköisempää, kun ympärillä oli kasvillisuutta.

Kun stressi hellittää ja mieliala kohoaa, koemme olomme turvallisemmaksi ja avoimemmaksi, mikä tekee toisten kohtaamisesta helpompaa. Kognitiot elpyvät; vireä mieli jaksaa olla läsnä ja vuorovaikutuksessa. Erään tutkimuksen mukaan luonnossa miellämme toistemme kasvot kauniimmiksi ja ystävällisemmiksi. Lähtökohdat ovat otolliset sivistyneelle kanssakäymiselle.

Tämä on yksi syy sille, miksi julkisia puistoja alettiin aikoinaan perustaa. Luonnossa voidaan jopa haudata sotakirves – kuten 1867 Kansasin tasankojen kauniilla Medicine Lodge -joella, alkuperäiskansojen pyhällä paikalla, jossa solmittiin rauha useiden intiaaniheimojen ja Yhdysvaltain hallituksen välillä. Myös suomalainen kansanperinne tuntee käräjäkivet, asioiden ratkomiselle omistetut paikat metsäisillä kumpareilla.

Aikamme on rajusti polarisoitunut. Kahtiajaosta ja poteroitumisesta on usein lopulta itänyt sotia. Sellainen sabotoi myös yhteisten ongelmien hoitoa – niistä vähäisin ei ole ympäristön tila. Siksi on hyvä tulla tietoiseksi luonnosta yhteisenä maaperänä, kanssakäymisen paikkana. Metsäpolulla, jos jossain, ei ole meitä ja heitä, vaan me.