Elämme monella tapaa kuormittavaa poikkeusaikaa. Nyt jos koskaan on oleellista pitää huolta jaksamisesta. Tässä luonto voi olla suureksi avuksi.

26.3.2020 Luonto

Metsäkylvyssä vastustuskyky paranee ja kiire unohtuu. Lähdemme Adela Pajusen ja Marko Leppäsen johdolla ammentamaan hyvinvointia luonnosta.

Kokeile ekopsykologi Kirsi Salosen kehittämää metsäharjoitetta.

20.9.2018 Hyvinvointi

Luonnossa ihmisen syke ja verenpaine laskevat, mutta siellä voi myös ylittää kriisin vaiheet nopeammin ja löytää uusia näkökulmia ongelmiinsa.

Kuusen kirkkaita vaaleanvihreitä vuosikasvaimia eli kuusenkerkkiä voi poimia keväästä alkukesään. Kuusenkerkät sisältävät paljon hivenaineita, A- ja C-vitamiineja sekä runsaasti antioksidantteja.

Kesällä on mukavaa kävellä paljain jaloin. Hiekka, kivet ja kävyt tuntuvat jalkapohjien kautta koko kehossa. Paljain jaloin kävelyn hyväätekevä vaikutus on huomattu jo ainakin Keski-Euroopassa, missä paljasjalkapuistoja on noin sata pääasiassa sakasankielisellä alueella. Ensimmäiset puistot on perustettu parikymmentä vuotta sitten.

Mitä on luontoliikunta, metsäkellintä, foodismi tai paleodieetti?

Tyrni (Hippophae rhamnoides) on arvostettu marja vitamiiniensa ja aromikkaan makunsa vuoksi. Se sisältää runsaasti C- ja E-vitamiineja sekä rasvahappoja.

Elo-syyskuussa pihlajat notkuvat kirpeitä pihlajanmarjoja. Pihlaja kasvaa lehdoilla ja kuivissa kangasmetsissä koko maassa. Pihlajanmarjassa on runsaasti vatsalle tärkeää kuitua ja paljon C-vitamiinia. Oranssi marja sisältää myös E-vitamiinia, karoteeneja, flavonoideja, kalsiumia ja magnesiumia.

Kovakuoriset, maukkaat karviaiset kypsyvät parhaillaan piikikkäiden oksiensa lomassa. Herukoihin kuuluvaa karviaista viljeltiin runsaasti, jopa enemmän kuin herukoita, Euroopassa keskiajalta aina 1900-luvulle.