Luonnon vihreä supermarketti tarjoaa yrttien kerääjille aarteitaan yhtä lailla syötäväksi ja juotavaksi kuin rohto- ja kosmetiikkakäyttöön. Voikukista voi napsia aineksia salaattiin, kanervasta valmistaa rauhoittavaa juomaa ja piharatamon lehdistä sekoittaa veden ja omenaviinietikan kanssa ihoa hoitavaa kasvovettä.

Satu Hovi neuvoo Hoitavat yrtit -kirjassaan (Kirjapaja 2022) käyttämään kasveja joko sisäisesti, esimerkiksi teen muodossa, tai ulkoisesti, vaikkapa hauteena tai ihovoiteena. Yrttien hyödyntäminen hyvinvoinnin tukemisessa eroaa hiukan niiden ravintokäytöstä. Terveysvaikutuksia tavoiteltaessa yrttejä nautitaan säännöllisemmin, perussäännön mukaan päivittäin, vähintään kahden viikon ajan.

Kasvien rohtokäytön taustalta pilkistää runsaasti vanhaa kansanviisautta. Esi­äidit esimerkiksi lievittivät turvotusta keräkaalikääreillä ja kuukautisvaivoja poimulehdellä. Vuohenputki taas tunnettiin erinomaisena kihtiyrttinä.

Tunnistusapua omassa puhelimessasi

Suomen Luonnon Villivihannekset-mobiilisovellus

Edelleen elinvoimainen perinnetapa on saunassa vihtominen, vaikka nykyisin sillä tavoitellaankin enemmän rentoutumista kuin kivunlievitystä.

Uutta potkua saunomiseen saa sitomalla vihdan perinteisen koivun sijaan vaikkapa pihlajasta tai sujauttamalla kimppuun mukaan esimerkiksi suopursuja tai maitohorsmaa. Hovi vinkkaa kokeilemaan myös mänty-, kuusi- tai katajavihtaa. Saunaan leviää ihana tuoksu, ja neulasilla läiskimisen jälkeen veri kiertää varmasti.

Kasvilääkinnän haaste on se, että ilman laboratoriotutkimusta on mahdotonta tietää, paljonko yksittäisessä kasvissa on vaikuttavaa ainetta. Tästä syystä kehoaan täytyy kuunnella todella tarkasti. Allergiareaktiot voivat yllättää ja niitä voi tulla tutustakin kasvista. Silloin yrtin käyttö täytyy tietysti lopettaa.

Myös yksilölliset erot pitää muistaa. Vaikka naapuri väittäisi saaneensa päänsärkyynsä avun mesiangervosta, se ei silti automaattisesti sovi kaikille.

Yrttien kiehtovassa maailmassa riittää kokeiltavaa, ja parhaimmillaan ne tukevat hyvinvointia. Lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten antamia ohjeita ei kasvirohdoksilla kuitenkaan saa koskaan korvata.

Viisi vinkkiä yrttien kerääjälle

1. Tarkkana tunnistamisessa

Kerää vain kasveja, jotka tunnistat sadan prosentin varmuudella. Esimerkiksi nokkonen, siankärsämö ja voikukka sopivat sekä ravinto-kasveiksi että rohtokäyttöön, eikä niillä ole myrkyllisiä näköislajeja.

2. Vältä tienvarsia

Poimi yrtit puhtaalta paikalta. Tienvarsilla kasvaa sopivia kasveja, mutta tähyile mieluummin muualle. Autojen renkaiden kumipöly leviää yllättävän kauas. Esimerkiksi näköetäisyydellä olevaan moottoritiehen pitäisi olla puolen kilometrin matka.

3. Muista rajoitukset

Kertaa jokamiehen oikeudet. Vapaasti voi kerätä ruohovartisia kasveja, mutta maanomistajan lupa tarvitaan muun muassa juurien, kasvavien puiden lehtien ja oksien sekä varpukasvien keräämiseen.

4. Satoa ympäri vuoden

Otollisin aika sadonkorjuulle on kesällä, mutta keruukoriin kannattaa tarttua muinakin vuodenaikoina, jopa talvella. Silloin esimerkiksi keuhkovaivoja ja yskää taltuttavaa terveystsemppiä voi kerätä havupuista.

5. Tunne itsesi

Ota selvää, missä muodossa kasvia olisi juuri sinun arjessasi helpointa käyttää. Jos olet kiireinen, yrttiteen vaatima puolen tunnin hauduttelu ei ehkä ole paras vaihtoehto.

Vinkit antoi kirjailija, koulutettu kokemusasian-tuntija ja yrttineuvoja Satu Hovi.

Kuva: Istockphoto