Miksei töyhtöhyyppä vie poikasiaan sateensuojaan pellonreunaan puun alle, vaan linnut jäävät kyyhöttämään aukealle pellolle vaikka kuinka sataisi?

Töyhtöhyyppä on sopeutunut avomaiden eläjäksi, joka ei vahingossakaan mene paikkaan, jossa sillä ei ole esteetöntä näkymää ympäristöön. Erityisesti poikuettaan vartioidessaan ja sitä johdatellessaan emo tarkkailee ympäristöään jatkuvasti.

Jos emo havaitsee vähäisenkin vaaran mahdollisuuden, se lentää heti varoittelemaan vaaran ympärille ja samalla poikaset hakeutuvat näkösuojaan ja painautuvat maahan liikkumattomiksi. Emon varoittelu saa poikaset pysymään paikallaan, ja liike rauhanhäiritsijän ympärillä ilmaisee poikasille, missä vaaran aiheuttaja liikkuu.

Vaikka puu saattaa toimia sateensuojana, se kuitenkin rajoittaa esteetöntä näkyvyyttä. Sitä saattaa taas kettu tai kissa käyttää hyväkseen tai pahimmassa tapauksessa varis voi salakavalasti istuutua puun latvaan vaanimaan. Sateensuoja on siis töyhtöhyypälle uhka ja sade pienempi paha.