Keskisuomalainen-lehti uutisoi, että paikalliset riistanhoitoyhdistykset tyrmistyivät, kun Finnhunting Oy sai Suomen riistakeskukselta luvan 40 metson siirtämiseen Puolaan. Mistä on kyse, Toni Hirvonen Finnhunting Oy:stä?

Se on EU:n Life-hanke. Me toimimme Suomessa luvan hakijana ja alueiden hankkijana ja järjestämme täällä tarvittavan työvoiman.

Olemme tosin vähentäneet pyydettävien lintujen määrää. Alun perin Riistakeskus myönsi luvan 40 linnun pyyntiin laajemmalta alueelta, mutta kun siitä alkoi tulla keskustelua, ilmoitimme, että otamme 15–20 lintua. Maksimissaan.

Se, mikä tässä luontoväkeä kiinnostaa, on, että kun Finnhunting Oy on metsästysmatkailuyritys, joka tarjoaa muun muassa rastaiden pyyntiä marjatiloilta ja Puolassa metsäkaurisjahteja, niin ollaanko metsojakin viemässä Puolaan ammuttavaksi?

Ei. Niin kuin se noista Life-hankkeen papereista selviää, ei todellakaan. Metsästysmatkailuyrityksillä on paljon muutakin toimintaa, ja tässä me on nyt järjestetty pyyntialueita ja hankittu työvoimaa.

Metso on rauhoitettu Puolassa 1995. Jos niitä on 300–500 jäljellä, niin eihän niitä sinne nyt metsästettäväksi viedä.

Kyllä Life-hankkeen tarkoituksena on palauttaa metso Puolaan ja tehdä kannasta elinvoimainen.

Korkeasaaren eläintarhasta vietiin aiemmin 2000-luvun vaihteessa ilveksiä Puolaan, Kampinoskin kansallispuistoon. Onko tapauksilla joku yhteys?

Ei. Ainakaan minun tietojeni mukaan näillä ei ole mitään yhteyttä.

Tarhattujen lintujen siirtäminen ei ole Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton mukaan järkevää, vaan pitäisi siirtää villejä aikuisia lintuja.

Life-hankkeen papereissa puhutaan kuitenkin alun perin metsojen siirtämisestä Ruotsista Puolaan. Miten niitä nyt pyydetään Keski-Suomesta?

Papereissa puhutaan Ruotsista, koska vuonna 2014 Ruotsista on jo siirretty 14 lintua Puolaan. Nyt tänä keväänä he tarvitsivat laajempaa pyyntialuetta ja lintujen geenipohjaa, joten tuli tarve laajentaa toiminta Suomeen.

 
Suora Linja -palstalla Suomen Luonto selvittää vastaukset tärkeisiin kysymyksiin.