Pakkanen on paukkunut alkuvuodesta sekä pohjoisessa Suomessa että etelässä, jossa on myös päästy nauttimaan jäätyneestä merenkannesta ja hiihtoladuista. On tuntunut siltä, että käynnissä on harvinaisen kylmä jakso.

Mutta mistä alkuvuoden kylmä sää johtuu? Ilmastonmuutos lauhduttaa talvia, mutta onko jatkossakin luvassa näin kovia pakkasia? Kysyimme ilmiöstä Ilmatieteen laitoiksen tutkija Mika Rantaselta.

Mika Rantanen, Ilmatieteenlaitoksen tutkija.

Miksi nyt on näin kylmä?

Nyt meneillään oleva kylmyysjakso, kuten yleisesti ottaen muutkin poikkeukselliset lämpötilat, johtuvat poikkeuksellisesta ilmakehän virtauskentästä eli laajan skaalan säätilanteesta. Tammikuun ajan Pohjois-Atlantin pohjoisosissa (tarkemmin sanottuna Fennoskandian ja Grönlannin välissä, Norjanmerellä) on ollut tavanomaista korkeampi ilmanpaine.

Tällainen korkeapaineen alue on tehokkaasti “blokannut” lauhduttavat matalapaineet kauemmas Etelä- ja Länsi-Eurooppaan, ja meille on virrannut kylmää ilmamassaa koillisesta ja idästä.

Tätä suursäätilannetta kutsutaan myös negatiiviseksi Pohjois-Atlantin oskillaatioksi, joka on siis omiaan tuomaan meille kylmiä pakkassäitä.

Kylmyyttä tehostaa se, että varsinkin Lappiin kehittyi tammikuun alun pakkasjaksossa voimakas inversiotilanne, eli pinnan läheinen kerros jäähtyi hyvin kylmäksi. Toisinaan tällainen inversio voi kestää päiviä, ja vaikka ylemmäksi ilmakehään virtaisi lauhempaa ilmamassaa, se ei välttämättä näy pinnassa. Pintakerros jää ikään kuin “loukkuun” inversion vuoksi, ja vaatii voimakkaampaa sekoittumista että inversio purkautuu.

Tammikuun 2026 lämpötilojen poikkeamat normaalista (1991–2020). Lapissa kylmempää tammikuuta on haettava monin paikoin niin kaukaa kuin vuodesta 1987. Kartta Ilmatieteen laitos.

Kauan kylmyys jatkuu vielä?

Nykyisten viikkoennusteiden valossa kylmä pakkasjakso voisi kestää noin helmikuun 20. päivän tienoille, mutta se on vielä epävarmaa. Joka tapauksessa tämä, ja seuraava viikko ovat vielä kylmiä. Usein viikkoennusteet eivät “näe” säätilanteen muuttumista, ja ennustavat liian pitkään saman säätyypin jatkumista.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen lämpötilan poikkeaman Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) lämpötilan poikkeamaennuste helmikuun toiselle viikolle. Belgian tienoilta Mustalla Merelle ulottuvan vyöhykkeen eteläpuolella on tavanomaista lämpimämpää, Fennoskandian ympäristössä kylmempää.

Onko tavallista, että etelälässäkin on näin pitkä pakkasjakso?

Kyllä tämä Etelä-Suomen osalta on vielä aika tavallista, nythän aivan etelässä ei edes kovia pakkasia ole vielä ollut. Helsingin Kaisaniemessäkin hädin tuskin päästiin 20 pakkasasteeseen yhtenä yönä.

Joten Etelä-Suomen osalta pitäisi tähän mennessä ollutta pakkasjaksoa melko tavallisena. Mutta riippuu suuresti siitä, miten pitkää ajanjaksoa tarkastellaan, eli miten meneillään oleva “pakkasjakso” määritellään. Lapissa tilanne on eri, siellä oli tammikuun alussa 2000-luvun kovin pakkasjakso.

Ilmastonmuutos lauhduttaa talvia, onko kuitenkin jatkossakin luvassa näin kovia pakkasia?

Pidemmällä aikavälillä toki talvet muuttuvat lauhemmaksi, ja näin on käynyt erityisesti Etelä-Suomessa. Kovat pakkaset ovat selvästi harvinaistuneet esimerkiksi Helsingissä. Talviin kuitenkin kuuluu hyvin suuri vaihtelu, ja ehkä 2000-luvulla on ollut vähän vähemmän näitä kovemman pakkasen talvia jolloin voi luulla että ne ovat jo täysin hävinneet.

Lisäksi tässä voi olla “shifting baselines” -syndroomaa: eli kun ilmasto lämpenee, totumme siihen, jolloin tällaiset pakkaset voivat tuntua todella poikkeuksellisilta vaikka oikeasti näin ei ole.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin kaikista kovimmat pakkaset harvinaistuvat eniten.

Onko Arktisella alueella nyt jossain tavallista lämpimämpää? Kytkeytyykö tämä kylmyyteen täällä ja Pohjois-Amerikassa?

Kyllä, Arktisella alueella on ollut samanaikaisesti paikoin tavanomaista lämpimämpää. Kun Suomea ja Grönlantia hallitsee laaja korkeapainetilanne, se ohjaa kylmää ilmaa etelään yhdellä puolellaan, mutta vastaavasti sen toisella puolella virtaa lämmintä ilmaa etelästä pohjoiseen. Grönlannin länsirannikolla onkin ollut hyvin lauha tammikuu.

Arktisella alueella on ollut samanaikaisesti paikoin tavanomaista lämpimämpää.

Isossa kuvassa tämä on suihkuvirtausten mutkittelua ja voi kytkeytyä polaaripyörteen vaihteluun. Tässä tapauksessa polaaripyörre on kuitenkin ollut tammikuun aikana varsin voimakas, mikä viittaa siihen, että nykyinen kylmyys ei todennäköisesti johdu stratosfäärin häiriöstä, vaan pikemminkin alempien ilmakerrosten sääjärjestelmistä ja niiden pitkäkestoisesta lukkiutumisesta.

Usein kylmyysjaksot Pohjois-Amerikassa tai Suomessa linkitetään polaaripyörteen häiriöön, mutta pitää muistaa että kylmää on Suomessa useimpina talvina, eikä se vaadi polaaripyörteeltä välttämättä mitään häiriötä.

Lämpötilojen poikkeamia arktisella aluella ja lähiseudulla 4. helmikuuta 2026. Grönlannissa ja Pohjois-Venäjällä on tavanomaista lämpimämpää, Itämeren seudulla ja Siperiassa kylmää. Kartta Climate Reanalyzer.

Mika Rantanen pitää blogia Suomen Luonnon sivustolla, tutustu blogiin täällä!

Tilaa Suomen Luonto!

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Tilaa nyt!