Mistä Keski-Suomen Kivijärven toutaimet ovat peräisin? Miksi niistä ei ole koskaan löytynyt sukutuotteita?

Keski-Suomen Kivijärvi ei ole kuulunut toutaimen luontaiseen levinneisyysalueeseen. Toutaimia on edelleen luontaisesti Kokemäenjoessa, sen järvimäisissä laajentumissa sekä sivujoissa kuten Siuronjoessa ja Loimijoessa. Vielä viime vuosisadalla niitä oli myös Kymijoen alajuoksulla kuten Teutjärvessä ja Tammijärvessä. Suomenlahden rannikolla toutain jäi kalastajien saaliiksi silloin tällöin aina 1980-luvulle saakka.

Toutaimen elinalue on laajentunut parinkymmenen viime vuoden aikana lajin tultua kalanviljelyn piiriin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos loi menetelmän poikastuotantoa varten ja aloitti tuotannon. Toutaimesta tuli myös yksityisen kalanviljelyn poikastuotannon laji.

Kasvatus onnistui luonnonravintolammikoissa ja tarjolle tuli 1990-luvulla paljon kesän ikäisiä poikasia. Niitä onkin istutettu melko runsaasti ja laajalti, joten toutaimen saattaa saada saaliiksi yllättävistäkin paikoista.

Valitettavasti uusien kalalajien istutustoiminta on usein niin innokasta, että unohdetaan kalastuslainsäädännön pykälä 121: ”Milloin vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia tai niiden kantaa, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava TE-keskuksen lupa.”

Kivijärvenkin toutaimet ovat varmasti peräisin yhdestä tai useammasta luvallisesta tai luvattomasta poikasistutuksesta. Luvallisen istutuksen asiakirjoista selviää, miltä laitokselta tai luonnonravintolammikolta istukkaat ovat.

Toutain on isokokoinen särkikala, joka tulee sukukypsäksi vasta viisi–kuusivuotiaana. Silloin sen paino lähentelee puoltatoista kiloa ja pituus on lähes 60 senttiä. Kyllä Kivijärvenkin toutaimet aikanaan saavuttavat sukukypsyyden ja saaliskaloista löytyy kehittyvää mätiä tai maitia. Eri asia sitten on, löytyykö Kivijärveltä kutupaikoiksi käypiä koskia ja vuolteita, joihin emokalat voivat keväisin kokoontua kudulle.