Kun kaakkuri lentää pesä- ja kalastusjärven välillä, se kaakattaa kuuluvasti. Samoin palokärki ääntelee usein yksin lentäessään. Miksi linnut ääntelevät yksinkin lentäessään?

Lentoääni on tarkoitettu lajitovereille, ja se ilmaisee lentäjän sijainnin.

Ääni voi olla viesti erilaisista asioista. Yksin lentävä kaakkuri viestittää puolisolleen ja jälkeläisilleen sijaintinsa. Viestin merkitys on suurin silloin, kun lintu on palaamassa kalasta ja tuomassa ateriaa jälkikasvulleen. Nämä kuulevat jo kaukaa, että ateria on tulossa. Poispäin menevä ääni taas kertoo, minne päin kalaan lähdetään. Samalla se ilmaisee naapureille samat asiat, ja nämä voivat seurata apajille. Äänellä on siis sosiaalinen merkitys, ja ääntely pitää yhdyskuntaa koossa.

Palokärjen lentoääni kuuluttaa useimmiten reviiriä: alue on varattu ääntelijälle. Sitä kuulee eniten syyskesästä alkaen, jolloin nuoret linnut etsivät vapaita alueita, sekä keväällä ennen pesintää, jolloin reviirit muotoutuvat kesää varten. Mutta myös palokärjen ääni voi ilmaista puolisolle ääntelijän sijainnin ja poikasille ravinnon saapuvan.

Monet muutkin yksin lentävät lintulajit ääntelevät usein vilkkaammin kuin parvessa lentäessään. Muuttavat kahlaajat hakeutuvat mielellään lajitoverinsa seuraan, ja ääni ilmaisee lajin. Mutta monta kertaa vaikuttaa vain siltä, että ääntely lennossa kuuluu linnun tavanomaiseen käyttäytymiseen ilman sen suurempia tarkoituksia. Parvessa sama ääni on yhteysääni naapuriin kuten useilla peippolinnuilla, kiuruilla tai västäräkeillä.

Kirjoitus julkaistu alun perin Suomen Luonnossa 1/2005

kaakkuri

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.