Näin puolukkaretkellä Valkealassa noin 80-senttisen rantakäärmeen. Se meni ensin kerälle, mutta nousi sitten pystyyn. Se kulki majesteettisesti alas rinnettä niin, että vain 10-15 senttiä oli maan tasalla. Pää kääntyili sivuille ja meno oli vaivatonta. Miten käärme pysyy pystyssä?

Siinäpä se! En millään voi uskoa, että käärme pystyy jännittämään itsensä tuollaiseen asentoon. Eiväthän rantakäärmeet ja kyyt pysty edes ponnistautumaan ylös, jos niitä roikottaa hännästä. Meikäläisten käärmeitten ei liioin pitäisi pitää päätään kulmassa ruumiiseensa nähden.

Mutta mitä tehdä, kun havainnoitsija sanoo tällaista nähneensä ja on vielä määrittänyt lajin! Entä jos käärmeen hävittyä ruohikkoon sieltä näkyikin linnun, vaikkapa rastaan, kaula ja pää?

Jos tuollainen on käärmeille mahdollista, varmaankin joku muukin on sen nähnyt. Pyytäisin lähettämään havainnot Suomen Luontoon mahdollisimman tarkkoine kuvauksineen ja lajitietoineen. Valokuva vasta olisi poikaa!

Ps. Kauri Mikkolan pyytämiä kuvia ei ole toimitukseen tullut. Oheinen kuva on poimittu Wikimedia Commonsin kuvapankista. Eivät kyyt siinä ihan pystyasennossa ole, mutta kohollaan kumminkin, ehkäpä soidinpuuhissa.
Mikkolan esittämä kuvapyyntö on edelleen voimassa.

kyyrantakäärme