Naalin paluu on vuoden paras joululahja
Ihmiset ovat auttaneet naalia toipumaan sukupuuton partaalta. Kuva: Magnus Winbjörk
Tänä kesänä naalit pesivät Suomessa toista vuotta peräkkäin neljännesvuosisadan jatkuneen kadon jälkeen. Se oli yksi vuoden parhaista luontouutisista aikoina, jolloin olemme joutuneet tottumaan lisääntyvään uhanalaisuuteen ja hupenevaan elonkirjoon.
Naalin paluu osoitti, että voimme auttaa luontoa, ja että teoillamme on väliä. Naalien runsastumisen takana on pitkäjänteinen suojelutyö, joka on jatkunut jo parikymmentä vuotta.
Naaleja autetaan monin eri keinoin. Kun niiden lempiruokaa, myyriä ja sopuleita, on niukasti, ne saavat lisäruokaa automaateista. Niissä on tarjolla koiranruokaa, ja automaattiin mahtuu vain naali, mutta ei sen kilpailija kettu, joka on naalia suurempikokoinen.
Myös tarhaaminen ja istuttaminen on ollut naalin suojelussa tärkeää. Näin naalien määrä on nostettua pois välittömästä sukupuuttovaarasta. Naalien määrä pääsi niin pieneksi, että niiden luontainen toipuminen olisi ollut vieläkin hitaampaa ja epävarmempaa.
Anna hyvän mielen joululahja – tilaa Suomen Luonto!
Naalitarhat sijaitsevat Norjan tuntureilla, syrjäisessä paikassa, jossa ihmisen läsnäolo on minimoitu. Tarhalla syntyneitä naaleja on istutettu ympäri Norjaa, ja näitä tarha-asukkeja on nähty myös Suomessa, viimeksi viime kesänä pesimässä.
Viime kesä olikin naalin pesintöjen kannalta menestys! Asuttuja pesiä löytyi neljä, joissa syntyi ainakin 25 naalinpentua. Pesinnöissä auttoivat runsastuneet myyrät.
Alunperin naalien määrä väheni liiallisen metsästyksen tuloksena jo 1800-luvun lopulta alkaen. Myös suurpetojen metsästäminen poronhoidon tieltä on vaikuttanut naaleihin haitallisesti, sillä suurpedot hillitsevät naalin kilpailijan ketun leviämistä tunturiseuduille.
Toinen merkittävä vastoinkäyminen nähtiin paljon myöhemmin, kun myyrien ja sopuleiden huippuvuodet katosivat 1980-luvulta alkaen pariksi kymmeneksi vuodeksi. Tunturielueiden jyrsijöillä oli tätä ennen ollut säännöllisesti runsaita vuosia noin neljän vuoden välein.
Jyrsijöillä on suuri merkitys monille tunturilajeille. Ne ovat monien petojen, kuten piekanoiden, tuulihaukkojen, tunturipöllöjen, tunturikihujen ja myös naalien ravintoa. Runsaina myyrävuosina pedot saavat suuria poikueita. Samaan aikaan kun monien petojen huomio on myyrissä, vesi- ja kahlaajalinnut saavat suuria pesyeitä.
Myyrävuoden tuloksena syntyy suuri joukko linnunpoikasia ja myös naalinpentuja, kuten viime kesänä näimme. Ilmastonmuutos uhkaa naaleja yhä, joten nyt on tärkeää jatkaa suojelutyötä ja auttaa naalia niin paljon kuin mahdollista.
Suomen Luonto tekee hyvää. Tilaa hyvän mielen joululahja itsellesi tai läheisellesi! Tilauksesi on samalla lahja luonnon puolesta, sillä Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.