Löysimme pienen järven rannasta vesirajasta halkaisijaltaan kymmensenttisen pallon, joka koostui miltei pelkästään kuivista männyn neulasista. Mitään liima-ainetta ei näkynyt. Voisiko joku eläin saada aikaan tällaisen pallon?

Neulaspalloja on tavattu siellä täällä eri puolilla Suomea, useimmiten suorantaisista erämaajärvistä. Ne syntyvät, kun aallokko pyörittelee neulasia laakealla rannalla. Sideaineena ovat neulasten pinnalla elävät sienet ja bakteerit sekä rantaliejussa elävät levät. Ne ovat niin pieniä, ettei niitä paljain silmin erota kuivuneesta neulaspallosta.

Sopivissa oloissa neulaspallot voivat kasvaa parikymmensenttisiksi. Neulaspallon liima-aines on kuitenkin heikkoa, ja suuret pallot hajoavat helposti. Useimmat pallot ovatkin halkaisijaltaan 5–10 senttiä. Joillakin järvillä olot neulaspallojen syntyyn ovat niin otolliset, että niitä löytyy lähes joka kesä.

Neulaspallon kasvun ymmärrän hyvin: rantaliejussa pyörähtelevän pallon pintaan tarttuu aina vain uusia neulasia. Mutta miten ihmeessä jäykistä neulasista syntyy pallon alkio? Jos liimaa muutaman neulasen ristikkäin, syntyy siilimäinen piikkikasa, joka takertuu pohjaliejuun!
Todennäköisesti palloalkion synty vaatii niin poikkeukselliset olot, että se tekee neulaspalloista harvinaisia. Rantavedessä kelluvia neulasiahan olisi lähes joka järvessä.