Toisin kuin muut pajut, esimerkiksi alkukeväällä upeasti kukoistavat kiiltopaju ja raita, halava kukkii vasta kesäkuussa. Vielä enemmän se poikkeaa muista pajuista siemenntämisjankohdallaan, joka osuu vasta loppusyksyyn tai alkutalveen. Halavan pumpuliset eminorkot voivat säilyä puussa jopa kevättalveen asti.

Tuulten mukana lenninhaivenelliset siemenet kulkeutuvat etsimään uusia kasvupaikkoja.

Halavia voi nähdä sopivilla paikoilla lähes koko maassa, esimerkiksi rannoilla, ojien ja purojen varsilla, joutomailla sekä peltoaukeiden saarekkeissa ja niiden reunamilla. Niitä löytyy myös kaupunkien ja taaajamien lähiluonnosta.

Niukemmissa kasvuoloissa halava pysyy pensaana, mutta hyvillä paikoilla se voi venähtää jopa yli kymmenmetriseksi puuksi. Raidan ohella halava kasvaakin suurimmaksi pajuksemme.

Halava. Kuva: Jorma Laurila

halava

Opi luonnosta ja tue luonnonsuojelua!

Suomen Luonnon seurassa pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista koko vuoden ja digiarkistossa pääset sukeltamaan luonnonsuojelun historiaan.