Polvistu, löydä hiippo

Talven alkaessa kasvien lakastuminen paljastaa metsänpohjan, ja tarkkaavainen luonnonystävä voi huomata jalkojen juuressa pieniä, parin sentin mittaisia itiöemiä. Kaikkein pienimmät ovat usein nahikkaita, vähän suuremmat hiippoja.

Valtaosa Suomen Lajitietokeskuksen ylläpitämään Laji.fi-palveluun kirjatuista hiippohavainnoista on kirjattu syyskuussa, kun monen muunkin sienilajin itiöemät ovat runsaimmillaan. Hiippokausi jatkuu kuitenkin pitkään, ja sieniä voi löytää jopa joulukuulla.

Hiippoihin kannattaa tutustua silkan kauneuden takia. Kauniita ovat jo niiden nimet: tahmahiippo, hallahiippo, limahiippo, tinahiippo, talvihiippo, kätköhiippo, sysihiippo, keijunhiippo, jauhohiippo… Yhteensä lajeja tunnetaan Suomesta yli 80, vaikka suku on huonosti tutkittu.

”Hiipoissa on paljon tieteelle kuvaamattomia lajeja, ja sellaisia, joita ei ole vielä todistettavasti löydetty Suomesta”, kertoo suojelusuunnittelija Tea von Bonsdorff Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. ”Dna-tuntomerkit ovat tulleet nyt avuksi, ja me on joskus arvioitu karkeasti, että niitä olisi Suomessa noin 150 lajia.”

Vinkki! Tavallisimpiin hiippoihin kuuluu keltajalkahiippo, Mycena epipterygia (kuvassa vas.). Sen tuntee sitruunankeltaisesta jalasta ja limaisesta lakista. Tahmahiippo on joko lähilaji tai saman lajin toinen muoto.

Ilmoita karhun jäljet

27.10. on keskimäärin se päivä, jona karhu-urokset menevät talviunille. Tämä on ruotsalaisessa tutkimuksessa gps-karhuista saatu havainto.
Talviuni alkaa sitä aikaisemmin ja kestää sitä pitempään, mitä pohjoisempana karhu elää. Naaraat viipyvät pesässä kauemmin kuin urokset ja aloittavat unensa aiemmin. Suomessa ne vetäytyvät unille keskimäärin jo 12. lokakuuta.

Vinkki! Löysitkö karhun jäljet? Mittaa etutassun leveys, pane paikka muistiin ja ilmoita havainnosta petoyhdyshenkilölle. Kaikki havainnot ovat arvokkaita. Katso ohjeet: www.suurpedot.fi

Tervehdi alkutalven sisävierasta

Alkutalvi tuo usein sisätiloihin pienen hentosiipisen ötökän, pihaharsokorennon. Tämä kesäisin kirkkaanvihreä hyönteinen on Manner-Suomen ainoa aikuisena talvehtiva harsokorentolaji. Talveksi se vaihtaa värinsä joko kellertäväksi tai punaiseksi.

Vinkki! Kirja Suomen verkkosiipiset (Tibiale 2014) johdattaa verkkosiipisten jäljille havainnollisin kuvin ja levinneisyyskartoin. Lajeja on Suomessa yhteensä 75.

Kuvitus: Juha Ilkka

Tarkkaile lintujen syysvaellusta

Loka- ja marraskuussa koittaa yleensä lintuvaellus. Viime syksynä vaelsivat etenkin närhet ja tiaiset. tänä syksynä on nähty myös oireita närhivaelluksesta, ja pohjantikat, valkoselkätikat, pähkinänakkelit ja kirjosiipikäpylinnut ovat olleet liikkeellä. Pidä silmät auki!

harsosääskethiipotjäljetkarhuluonnonkalenteritalviunivaelluslintu