Poimi talteen karpalot

Karpalot kypsyvät jo syyskuussa, mutta talven lähetessä niiden maku kehittyy. Ensi pakkaset vähentävät marjojen happamuutta ja lisäävät sokeripitoisuutta. Samalla soiden routiminen helpottaa varsinkin isokarpalon keräämistä, kun kovalla pohjalla on helpompi kulkea.

Karpalolajeja on kaksi, isokarpalo ja pikkukarpalo. Marjastajan kannalta niillä ei ole muuta eroa kuin kasvupaikka ja koko: isokarpalo on eteläisempi ja suurempimarjainen laji, mutta kasvaa usein vetisemmillä paikoilla. Pikkukarpalo on pohjoisempi, karunpuoleisten nevojen, rämeiden ja korpien kasvi.

Eläimille karpalot ovat hyvin tärkeä ravinnonlähde. Karhujen, kanalintujen ja myyrien tiedetään noukkivan niistä hiilihydraatteja, ja vähän yllättäen myös kettujen. Marjat käyvät jo syksyllä kaupaksi, mutta erityisen tärkeitä ne ovat keväällä lumen alta paljastuttuaan, kun muuta ravintoa on saatavilla vähän.

Jo loka–marraskuisen suon rauhallisuus on hyvä syy lähteä karpaloretkelle. Karpalot ovat kuitenkin myös satoisia. Niitä voi kerätä jopa pari sataa kiloa hehtaarilta.

Vinkki! Karpaloissa on paljon pektiinejä, eli niitä pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka tekevät hillosta hillon. Syksyllä karpaloiden pektiinipitoisuus on suurempi kuin keväällä, joten juuri nyt ne sopivat säilöntään.

Hyödynnä pimeys

25.11. Aurinko laskee Nuorgamissa ja nousee seuraavan kerran vasta tammikuun 18. päivänä. Suomen pohjoisimmassa kolkassa kaamos eli polaariyö kestää siis peräti 54 vuorokautta, kun jo Sodankylän korkeudelle tultaessa sillä on mittaa enää neljä vuorokautta.

Vuorokauden pimeä aika on toki etelämpänäkin pitkä. Helsingissä Auringon nousun ja laskun väliin jää 22. joulukuuta alle kuusi tuntia valoa.

Vinkki! Nyt on hyvä hetki valokuvata tähtiöitä. Varaa mukaan jalusta, täysi akku ja vara-akku. Säädä kennon herkkyys ISO 400:aan tai 800:aan. Valotusaika voi olla muutamista sekunneista jopa 30 sekuntiin.

Kuvitus: Juha Ilkka

Ennakoi joutsenten lähtö

Alkutalvesta vesilintuja kerääntyy suojaisille järville, merenlahdille ja saaristoon. Laulujoutsenet, lapasotkat, isokoskelot ja allit lähtevät muutolle usein vasta vesien jäätyessä, ja voivat talvehtiakin etelärannikolla. Nyt on hyvä hetki tarkkailla vuoden viimeisiä muuttoparvia.

Vinkki! Loput laulujoutsenet lähtevät muutolle, kun Keski-Suomen järvet jäätyvät ja maahan sataa lumi. Järvien jäätymistä tänä vuonna voi ennakoida Suomen ympäristökeskuksen ennusteista, katso wwwi2.ymparisto.fi/i2/kooste/jarvilampo.html.

Seuraa kalojen talvikutua

Marras–joulukuussa alkaa kahden kalalajin kutu: teistin ja peledsiian. Teisti on Suomen alkuperäislajistoon kuuluva, lounais-saaristossa elävä pohjakala. Peledsiika sen sijaan tuotiin vuonna 1965 Venäjältä, ja se lisääntyy vain satunnaisesti lapin suurilla tekojärvillä.

joutsenkaamoskarpalosyysmuuttotalvikutuvalokuvaus