Oleellista on lähteä aikaisin liikkeelle. Kun aurinko nousee, luonto on vilkkaimmillaan ja kuvaajalle on paras valo. Nouseva aurinko maalaa maisemat pehmeän kultaisiksi. Luonnon herätessä kannattaa siis kuvaajankin olla jo maastossa. Myös auringonlasku voi tarjota upeita valoja.

Kuvaan itse etenkin lintuja. Helmi–maaliskuu on etenkin Etelä-Suomessa jo murrosaikaa, kun talvi alkaa pikkuhiljaa väistyä kevään tieltä. Ensimmäiset muuttolinnut saapuvat.

Yöllä taas saattaa päästä kuvaamaan revontulia. Ennusteita voi seurata netistä, ja revontuliöinä kannattaa lähteä kävelemään esimerkiksi uon tai järven rantaan. Yöretkillä voi kuulla pöllöjen huhuilevan, se on tunnelmallista.

Revontulien taltioiminen on oma haasteensa, pimeässä kuvaamiseen kannattaa katsoa netistä vinkkejä.

Erilaista kuvattavaa erilaisissa ympäristöissä

Metsässä

• TIKAT. Ne rummuttavat soidinrummutustaan keväisin, joten ne löytää tähän vuodenaikaan helpommin kuin milloinkaan muulloin.
• TIAISET. Etenkin tali-, sini- ja kuusitiainen löytyvät helposti, mutta hömö-, pyrstö- ja töyhtötiainen ovat harvinaisempia. Ääni on yleensä ensimmäinen, jonka linnusta havaitsee, joten kuvaajan kannattaa opetella tunnistamaan ääniä.
• KÄPYLINNUT. Ne pesivät jo helmi–maaliskuun vaihteessa, joten maaliskuussa niillä alkaa olla jo maastopoikasiakin. Käpylinnut ovat lintumaailman aikaisimpia pesijöitä Suomessa.

Suolla

• TEERET. Ne aloittavat soidintanssin maaliskuun alussa, ja niiden pulinan kuuleminen aamun kirpeässä pakkasessa on todella hieno kokemus.
• LAULUJOUTSENET. Yksi kevään juhlahetki on se, kun laulujoutsenet saapuvat. Ja niiden ääni, se on kyllä semmoinen, mitä kannattaa lähteä etsimään.
• YKSITYISKOHDAT. Jos haluaa keskittyä pienempiin yksityiskohtiin, voi vaikkapa nähdä ruostesiiven toukan talvihangella. Myös erilaiset jäätyneen vedenpinnan muodostelmat tarjoavat luonnon taidetta. Luonnosta löytyy aina kauniita yksityiskohtia, jotka saattavat jäädä näkemättä, jos ei pysähdy katsomaan.

Pellolla

• KIURUT. Ehdottomat kevään tuojat ovat kiurut eli leivoset. Ne nousevat keväisin korkealle peltojen ylle laulaen soidinliverrystä. Pellolla voi myös nähdä kottaraisia, töyhtöhyyppiä ja pulmusia.
• TIKLIT. Jos pellolla on talventörröttäjiä ja muita rikkaruohoja, keväisin sieltä saattaa on tikli- ja urpiaisparvia. Onnekas voi löytää seasta vaikka vuorihempon. Isoista parvista voi saada kauniita kuvia lumisissa maisemissa.

Sulapaikalla

• VESILINNUT. Vesistöt ja sulapaikat ovat tähän aikaan erittäin hyviä reissukohteita. Koskelot alkavat saapua, ja joutsenet saattavat löytyä sieltäkin. Lokit ja sorsalinnut kerääntyvät sulapaikoille
• KOSKIKARA. Etelä-Suomen koskipaikoille saapuu aina pohjoisesta talvehtimaan
  koskikaroja. Se on laji, jonka sukeltelua on hauska seurata.

Kaupungissa

• NOKKAVARPUNEN. Se on itselle laji, jota olisi hienoa tänä keväänä kuvata. Sen näkemistä varten saa isoa apua katsomalla Tiira.fi:stä havaintoja, että löytää oikeat paikat.
• LINTUJEN RUOKINTAPAIKAT. Aina ei tarvitse lähteä omaa pihapiiriään pidemmälle. Lintuja on helppoa kuvata ruokinnan yhteydessä. Peruslajiston lisäksi saattaa havaita vaikkapa välipalaa vaanivan petolinnun tai talvehtimaan jääneen mustapääkertun. Kevättalvinen ruokinta auttaa lintuja selviämään niille vaikeista ajoista.

Isotalo julkaisee luontokuviaan Instagramissa sekä kuvat.fi-sivustolla.