Paras hetki kiikaroida petolintuja on käsillä. Kesän poikueet ovat jo siivillään, joten linnut jättävät pesimäreviirinsä.

Kylmät säät ovat vielä edessäpäin, joten haukoilla ei ole kiire syysmuutolle. Ne kaartelevat taivaalla kaikessa rauhassa ja voivat jäädä pitkiksikin ajoiksi saalistelemaan hyvälle paikalle.

BirdLife Suomen tiedottaja Jan Södersved kertoo, että linnut odottavat nousevia ilmavirtauksia ja myötätuulta, jotka helpottavat lentämistä pitkällä muuttomatkalla.

”Semmoisia odotellessaan ne saattavat viettää päiviä tai jopa viikkojakin sopivilla ruokailupaikoilla.”

Muuttavia haukkoja nähdäkseen kannattaa kivuta esimerkiksi korkeille kallioille näköalapaikkoihin, josta avautuu mahdollisimman avara näkymä.

Haukan saalistusta taas pääsee seuraamaan avarilla lahdilla ja etenkin peltoaukeilla, sillä korsien seassa vipeltävät jyrsijät vetävät petoja puoleensa.

”Pelloilta löytää helposti useampia lajeja”, Södersved vinkkaa.

Yleisimpiä ja useimmin nähtyjä lajeja ovat sini- ja ruskosuohaukka sekä hiirihaukka ja tuulihaukka. Näistä tuulihaukka on selvästi pienin ja siroin, kun taas muilla kolmella lajilla siipien kärkiväli voi kasvaa selvästi yli metriin.

Suomen parhaat haukkamuuton seurantapaikat löytyvät Etelä-Suomesta, mutta Lapissakin voi nähdä esimerkiksi piekanoita, jotka saapuvat etelään vasta myöhemmin syksyllä.

Lajien tunnistaminen haastaa vasta-alkajan, sillä höyhenpukujen värityksessä on vaihtelua.

”On hyvä tarkkailla sitä, miten eri tavoin lajit lentävät ja saalistavat, ja minkä muotoisia ne ovat. Se on usein parempi tuntomerkki.”

Vinkki! Tuulihaukka on helppo erottaa muista pienikokoisista haukoista saalistustapansa perusteella. Lintu pysähtyy lekuttamaan paikalleen peltoaukean ylle ja räpyttää siipiään kiivaasti, kun se tähyilee saalista. Laji pesii koko maassa.