Tutkaile tippuvia käpyjä

Talvella voi osua puun juurelle, kun latvasta tippuu maahan käpyjä. Jo tipahtaneita, syötyjä käpyjä löytää joka tapauksessa, koska ne ovat monelle eläimelle talvikauden turva.

Kukin laji syö niitä omalla tavallaan.

Orava talttaa siemeniä irti etuhampaillaan ja jättää jäljelle kävyn siemenettömän rangan. Pientä sekaannusta aiheuttavat myyrät, jotka syövät maahan pudonneita käpyjä samaan tapaan.

Käpytikan takomat kävyt ovat tunnusomaisen pörheitä. Tikka perustaa näet puuhun pajan ja takoo siemeniä irti terävällä nokallaan. ”Paja” voi olla joko valmis kolo puussa, tai tikan itsensä varta vasten puuhun hakkaama kolo, johon käpy sopii käsiteltäväksi.

Käpytikan jäljiltä yhden puun juurelle voi kertyä talven aikana sadoittain pörröisiä kävynrankoja.

Käpylintujen tekniikka on toinen. Ne kiertävät kävyn irti nokallaan ja pitelevät sitä jalkojensa välissä. Sitten ne vääntävät suomun auki ristinokallaan ja sipaisevat siemenen kielelleen.

Käpylinnun maahan pudottama käpy onkin päällepäin ehjän oloinen, suomut ovat vain keskeltä halki.

Vinkki! Voit selvittää kotiseutusi käpytilannetta Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteista. Kuusi kukki hyvin 2019 eteläisessä Suomessa, ja nyt Vaasa–Jyväskylä-linjan eteläpuolella on paljon käpyjä, Pohjois-Suomessa sen sijaan heikosti. Männyn käpysato on tasainen koko maassa.

Ennusta tulevaa kevättä

2.2. on kynttilänpäivä, josta vanha kansa on ennustanut tulevaa säätä, esimerkiksi tähän tapaan: ”Jos ei kylmä kynttelinä eikä pauku Paavalina, ei ole kelpoa keseä”, tai ”Ensimmäisestä suojasta kynttilän jälkeen on yhdeksän viikkoa sulaan veteen, jäiden lähtöön.”

Vinkki! Tieteellisempi tapa jäiden lähdön ennustamiseen on Suomen ympäristökeskuksella (Syke), joka julkaisee netissä jään paksuuden ennustekarttaa.

Kuvitus: Juha Ilkka

Bongaa talviunilta herännyt supikoira

Vieraslaji supikoira on Suomen ainoa koiraeläin, joka voi vaipua talviuneen. Supikoiran uni ei kuitenkaan ole rikkumatonta, vaan lauhoina talvipäivinä se voi havahtua ja käydä pienellä kävelylenkillä. Silloin on hyvä tilaisuus saada siitä havainto.

Vinkki! Löysitkö pelkän jäljen? Supikoiran käpälä on pieni, ja jäljen pituus vaihtelee neljästä viiteen senttiin. Se on hyvin pyöreä, pyöreämpi kuin ketun jälki. Supikoiran jalat ovat kävellessä enemmän harallaan, joten jälkijono on harvempi.

Ihaile tykkyä

Tammi-helmikuussa on paras aika ihastella tykkymetsiä. Viime Talvena Etelä-Suomessakin oli runsaasti nuoskalumesta kertynyttä lumitykkyä. Pohjois- ja Itä-Suomen vaarametsissä kertyy usein huurretykkyä, kun pilvi- ja sumupisarat jäätyvät suoraan puiden pinnoille.