Ennen kuivattiin soita koska uskottiin niiden lisäävän hallan riskiä. Nykyään sanotaan että soiden vaikutus on päinvastainen. Oltiinko ennen väärässä, vai voiko jäinen suo sittenkin lisätä keväthallojen riskiä?

Kylmä ilma on lämmintä ilmaa raskaampaa. Siksi selkeinä, tyyninä öinä kesäaikaan kylmä ilma valuu alavimmille alueille. Tämän vuoksi alavimmilla alueilla on hallan riski suurempi kuin viereisten mäkien päällä. Suot ovat myös muodostuneet alaville alueille, koska vesikin pyrkii menemään alaspäin. Halla ei siis johdu suosta.

Kosteilla alueilla ei lämpötila laske niin nopeasti kuin kuivemmilla alueilla. Näin soiden kuivaaminen lisää hallan mahdollisuutta. Laajoilla soiden kuivattamisilla on ollut merkitystä paikalliselle pienilmastolle.

Suomessa hallaisia alueita on muun muassa Suomenselän alue. Se on maan etelä- ja keskiosassa ainoa alue, jossa halla voi purra myös keskikesällä. Muualla hallaton kausi on juhannuksen tienoilta elokuun alkupuolelle. Viimeisenä halla vierailee meren ja suurten järvien kuten Päijänteen läheisyydessä.

Hallalla tarkoitetaan sitä, että lämpötila laskee nollan alapuolelle maanpinnalla kun kasvukausi on käynnissä. Ankarassa hallassa pakkasta on vähintään neljä astetta. Yöpakkasista puhutaan, kun lämpötila laskee myös kahden metrin korkeudessa pakkaselle kasvukaudella. Kaksi metriä on sääennusteissa ja -havainnoissa käytetty lämpötilan mittauskorkeus.