Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto vievät valtioneuvoston riittämättömät ilmastotoimet oikeuteen. Kyseessä on Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti.

Ympäristöjärjestöt hakevat korkeimmasta hallinto-oikeudesta oikeusturvaa, koska Suomen ilmastolain mukainen hiilineutraaliustavoite uhkaa jäädä hiilinieluromahduksen vuoksi toteutumatta. Nieluromahduksen syyksi taas arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastu­mista.

Järjestöt ovat jättäneet korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintovalituksen koskien valtioneuvoston päätöstä antaa eduskunnalle ilmastovuosikertomus ilman ilmastolain edellyttämän lisäpäätösmenettelyn käynnistämistä.

Ilmastovuosikertomus on säädetty ilmastolaissa ja se on keskeinen työkalu esimerkiksi ilmastopolitiikan seurannassa.

Ilmastovuosikertomus 2022 on laatuaan ensimmäinen uuden lain ja uusien tavoit­teiden ollessa voimassa. Ympäristöjärjestöjen mukaan on tärkeää hakea tuomioistuimelta linjausta siitä, että seuranta ja lisätoimimenettely myös toimii lain mukaan.

”Hiilinieluista on tullut Suomen ilmastopolitiikan kohtalonkysymys. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimimattomuus on jyrkässä ristiriidassa ilmastolain velvoitteiden kanssa, ja haluamme nyt selvittää, millaista oikeusturvaa ilmastolla ja hiilinieluilla on. Lakiin kirjatut ilmastotavoitteet eivät voi olla sanahelinää, vaan toimien on oltava niiden mukaisia”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Lue lisää Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta.

GrenpeaceHanna Ahohiilinielutilmastoilmasto-oikeudenkäyntiilmaston oikeusturvaKHOkorkein hallinto-oikeusoikeusturvaSanna Marinin hallitusSuomen luonnonsuojeluliittovaltioneuvostoympäristöjärjestöt

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.