Lapsena seurailin piharuokinnalla käyviä lintuja ja tein karttapiirroksia lintujen suosikkipaikoista puutarhassa. Nyt, seestyneenä, olen kaivanut nuo vanhat kartat esiin. Ne nimittäin paljastavat linnuista jotain olennaista: lajien tavat ja luonteen.

Tiaislajien työnjako puissa ruokailtaessa on tarkkaan tutkittu ja selvitetty, mutta lintulaudallakin eri lajeilla on erilaiset tavat. Aidot metsäläiset hömö- ja töyhtötiainen ovat selvästi varovaisia laudalla käydessään, ja viivähtävät siellä vain muutaman siemenen tai murun nokkaisun verran. Kuusi­tiainen on jo vähän kaupungistuneempi, ja tali- sekä sinitiaiset itsetietoisia laudalla viipyjiä. Pähkinänakkeli, pikkuvarpunen ja viherpeippo ovat joskus niitäkin rohkeampia, ja valloittavat laudan pitkän herkutteluhetken ajaksi.

Vilkkaalla ruokinnalla on kiinnostavaa seurata, miten eri lajit käyttäytyvät ja reagoivat toisiinsa. Ruokinnoille on ilmestynyt myös lajeja, joita niillä ei vielä 1990-luvulla juurikaan kohdannut. Yksi uusista lautalinnuista on puukiipijä. Se kuuluu tiaisparvien vakiojäseniin, mutta on vasta äskettäin alkanut vierailla muiden hännillä metsäruokinnoilla. Puukiipijä lähestyy ruokintaa aluksi hyvin varovaisesti, kiipeillen rungolla laudalta putoavia murusia havitellen tai maassa niitä poimien. Välillä kiipijä rohkaistuu käymään laudallakin, mutta väistää toki isompiaan. Syytä onkin, sillä nälkäinen närhi tai pähkinähakki voi napata laudalta proteiinilisää tarjoavan pienen kiipijän.

Pyrstötiaiset ilmestyvät laudalle parvina, kuinkas muuten, ja sirahtelevat välillä syödessäänkin pitääkseen turvaa tarjoavan parven koossa. Pyrstö­tintit eivät jää laudalle päivystämään, vaan jatkavat matkaansa heti kun kaikki parven jäsenet ovat saaneet vähän apetta rinnan alle. Puukiipijän tavoin pyrstötiaiset ja linnuistamme pienimmät eli hippiäiset poimivat nekin pieniä talinhippusia tai siementen muruja mieluiten maasta tai talitelineeltä.

Puukiipijä ja pyrstötiainen, kuin myös hippiäinen, tuntuvat tihentäneen lautavierailujaan, vaikka taitavat kaikki olla pääosin hyönteissyöjiä. Onko hyönteissyöjien laudalla käyminen vain myöhään opittua opportunismia, vai vaikuttaako taustalla metsien heikkenevä laatu ja sen myötä hupeneva hyönteistarjonta? Ken tietää.

Mitenkäs teillä? Lähetä oma lintulautatarinasi alla olevalla lomakkeella: