Suomessa alkukesän kuivuus näkyi paljon muussakin kuin vain kaivojen ja järvenpintojen tasoissa. Suuressa osassa Suomea esimerkiksi hyttysiä oli tavanomaista selvästi vähemmän.
Kontiainen luokitellaan Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi ja sitä se ehkä yhä onkin, mutta todellisuudessa kontiaisen nykytilanne tunnetaan huonosti, vaikka se elää ihmisen seuralaisena, kirjoittaa Suomen Luonnon päätoimittaja Heikki Vasamies.
1970-luvun lopulla moni nuori kuului koulun luontokerhoon. Vuosien saatossa koulujen luontokerhotoiminta hiipui lähes olemattomiin. Nyt luontokerhoilu on nousemassa uuteen kukoistukseen.
Ilmaston kuumenemisen ja luontokadon ikeessä hyvin konkreettinen toivoa ja tulevaisuuden uskoa lisäävä avaus on Luonnonmetsä-työryhmän raportti kansallispuistoverkoston kehittämiseksi.
On järkeenkäypää, että aistiessaan ympäristöolojen muutoksen mikrolevä reagoi ja pyrkii heti sopeutumaan. ”Alkeellinen” levä toimiikin monimutkaisessa tilanteessa fiksummin kuin me ihmiset. Olemmeko me yhtä hyvin sopeutuneet ilmaston kuumenemiseen ja torjuneet sitä kaikin mahdollisin keinoin?
Kesäyössä vilahtaa valkoisia viestejä siellä täällä: valkohäntäkauriin hännässä, ilveksen, ja rusakon korvissa ja hännässä, mäyrän korvissa ja naamassa, ketun hännänpäässä. Valkoinen varoittaa ja houkuttelee lajitovereita tai auttaa poikasia seuraamaan emojaan.
