Lokakuun alussa uutisoitiin, että singaporelaisyhtiö rakennuttaa Lahteen vedenpullottamoa myydäkseen Salpausselän pohjavettä Kiinaan. Suunnitelmissa on pullottaa miljoona litraa vettä päivässä. Suomalaisen pohjaveden vientihanke ei ole ensimmäinen laatuaan, eikä taatusti viimeinen.

Geologian tutkimuskeskus julistaa verkkosivuillaan että ”Suomi on täysin omavarainen pohjaveden osalta ja vienti­kapasiteettia olisi runsaasti”. Onko noin, kun katsellaan kauemmas tulevaisuuteen?

Kuten säät, myös pohjaveden korkeus vaihtelee yhä rajummin. Perinteisten lumisten talvien aikaan keväällä sijoilleen sulava lumi kyllästi maan vedellä, jota suodattui maakerrosten läpi myös pohjavedeksi. Etelä-Suomen talvet ovat viime vuosina kuitenkin olleet vähälumisia, ja talvia ovat seuranneet kuivat keväät. Haihtuminen on ollut voimakasta, ja pohjavedet alhaalla jo ennen helteisiä kesiä. Syyssateet ovat onneksi täydentäneet pohjavesivarantoja.

Kohoavat lämpötilat lisäävät haihduntaa, runsastuva kasvillisuus kuluttaa enemmän pintavettä, lumipeitettä muodostuu yhä vähemmän tai ei lainkaan. Ennustettu lisääntyvä sadantakaan ei täysmääräisesti kartuta pohjavettä, sillä rankkasateessa vettä valuu paljon pintavaluntana suoraan ojiin, viemäreihin ja vesistöihin.

Suomi on pohjavesiseurannan tulosten perusteella jaettu neljään pohjaveden käyttäytymistä kuvaavaan vyöhykkeeseen. Vyöhykkeet siirtyvät ilmaston muuttuessa jatkuvasti pohjoisemmaksi. Vyöhykkeelle IV, johon kuuluu nykyään koko Etelä-Suomi Lahti mukaan lukien, on tyypillistä pohjavesivarantojen keväinen notkahdus ja hyvin alhainen taso touko–kesäkuusta lokakuulle.

Maa- ja metsätalousministeriö oli kiitettävän varovainen Vesitaloustrategian 2011–2020 saatesanoissa: ”Etenkin ilmastonmuutokseen varautuminen vaatii huolellista tarkastelua, sillä veden kierto välittää suurelta osin ilmastonmuutoksen vaikutukset luontoon ja yhteiskuntaan.”

Kymmenvuotisstrategia on hyvä työkalu, mutta pohjaveden kuten kaivannaistenkin käyttöä ja riittävyyttä olisi syytä tarkastella viidenkymmenen, jopa sadan vuoden aikajänteellä.

Uuden vesistrategian teko lienee pian alkamassa. Puhdas pohjavesi on suomalainen kansallisaarre. Sen hoidon ja hallinnoinnin soisi olevan vastuullisissa ja viisaissa käsissä.