Teksti ja kuvat: Timo-Heikki Varis

Nuoruudessani Viitasaarella Kymön­kosken kansakoululaisten kevääseen kuului käynti Karoliinanportailla, joka on jylhä ja porrasmainen kallioseinämä. Taivalsimme sinne jalkaisin tietä tai Kymönjärven jäätä pitkin. Matkalla ihmettelimme Lösötyisen kellertävää jääseinämää.

Karoliinanportaille kertyy matkaa kuntakeskuksesta noin 24 kilometriä. Vesannontien varrelle pystytetyiltä opaskylteiltä on patikkamatkaa perille puolisen kilometriä. Vaikeakulkuisen rinteen korkeusero Etelälahden pohjukasta Itävuoren päälle lähentelee 50 metriä.

Nimensä paikka on saanut vuosien 1848–1918 aikana eläneen kuppari-kansanparantaja Karoliina Raatikaisen mukaan. Hänen kerrotaan raahanneen raskaita jauhosäkkejä kulkiessaan jyrkänteen kautta savupirtilleen.

Lokakuussa 2003 Karoliinanportailta parisataa metriä etelään sattui kerrassaan järisyttävää. Seinämästä romahti tonneittain kiveä alas laaksoon. Näky on edelleen vaikuttava.

Portaiden alkupään Kiipeily omalla vastuulla -kyltti on aiheellinen, sillä rinne on paikoin vaarallinen ja siitä voi kiivetessä irrota kiviä. Portaiden alku muistuttaa pengerrettyä vuoristopolkua, kunnes tie nousee sananmukaisesti pystyyn. Hyväkuntoinen ihminen pääsee kiipeämään puun juuriin ja kallion särmiin tarrautumalla ensimmäisen portaan päälle. Tämän jälkeen on pujottauduttava suuren lohkareen alitse.

Suuri lohkare miltei tukkii kulkuväylän. Kuva: Timo-Heikki Varis

Ylhäältä kalliolta avautuvat huikeat näkymät. Etelän suuntaan vievää polkua pitkin pääsee edellä mainitun sortumakohdan yläpuolelle.

Itävuoren toinen nähtävuus on Lösötyisen jäämuodostelma, joka on parhaimmillaan kevättalvella. Luonnon jäätaidetta pääsee ihailemaan Karoliinanportaiden luontopolkua pitkin hiihtäen, lumikengillä tai jalkaisin. Loppumatka kuljetaan Etelälahden jäätä pitkin.

Hiihdin eräänä tammikuisena yönä Lösötyiseen. Kuun valossa näkymä tarjosi väkevän elämyksen. Järven jään havahduttavat vongahdukset ja jääseinämän säpsähdyttävät nasahdukset loivat ainutlaatuisen äänimaailman.

Karoliinanportaiden retkikohdetta hoitaa Metsähallitus.

Retkivinkkejä Viitasaarelle

Kolima–Keitele-koskireitillä voi nähdä saukon. Kuva: Timo-Heikki Varis

Heinä-Suvanto

400 hehtaarin lintukosteikko pitäjän itälaidalla. Matkaa kuntakeskuksesta on 30 kilometriä. Laavulta lähtevä murskepolku ja pitkospuut johtavat kahdelle lintutornille. Tämä lintu­kohde on parhaimmillaan vapun aikoihin. Kaukoputki on tarpeen.

Kolima–Keitele-koskireitti

Voimatalouden ja uiton päättymisen jälkeen ennallistettu 10 kilometriä pitkä, kuuden kosken ja välijärvien muodostama reittivesi. Maisemat avautuvat parhaiten kanoottiretkeilijälle. Reitin varrella on tulentekomahdollisuus laavuilla.

Koljatti

16,5 hehtaarin, massiivisten jyrkänteiden ja kalliolohkareiden suojelualue. Paikkaa lähestytään Nelostieltä kantatie 77:ää Vaasan suuntaan seitsemän kilometriä. Viitoitus ohjaa perille. Kohde on helppo­kulkuinen ja sopii koko perheelle.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, luontokuvaaja ja Suomen Luonnon avustaja.