Pitkään ajateltiin, että talveen valmistautuvat lehtipuut siirtävät kallisarvoiset ravinteet pois putoavista lehdistä, ja jäljelle jäävät vain tarpeettomat keltaiset ja punaiset väriaineet. Uusien tutkimusten mukaan näyttää kuitenkin siltä, että värikkäät lehdet ovat ehkä puun puolustautumiskeino.

Syysvärit voivat olla varoitusviesti kasvinsyöjälle – älä tule tänne, olen huonoa ravintoa.

Jos ajatus on pitävä, kirkkaimmin pitäisi loistaa niiden puulajien, jotka ovat joutuneet eniten hyönteisten tai niiden mukana leviävien tautien hyökkäysten kohteiksi. Tutkittavina ovat olleet erityisesti kirvat, jotka syksyllä juuri lehtien putoamisen aikoihin hakevat munilleen talvehtimispaikkaa.

Oxfordin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin 262 eri puulajin syysvärien voimakkuutta ja puissa esiintyvien kirvalajien määrää, näytti oletuksen oikeaksi: puulajin syysvärien voimakkuus on sitä suurempi, mitä enemmän sillä elää kirvalajeja.

Syysvärit vaihtelevat myös puulajin sisällä. Englantilaisessa tutkimuksessa tuomessa talvehtivat kirvat valitsivat mieluiten valjun värisen puun. Samoin kävi pihlajalla, tammella ja pyökillä. Norjalaisella tunturikoivulla syksyllä heikosti kellastuneet puut kärsivät eniten kasvinsyöjistä seuraavana keväänä.

Lehtien keltainen väri, karotenoidit, on osoittautunut selityksen kannalta kuitenkin hankalaksi, koska kirvat suosivat keltaisia lehtiä jopa vihreitä useammin. Karotenoideja on lehdissä myös koko kasvukauden. Ne tulevat näkyviin viherhiukkasten vähentyessä, eikä niiden määrä liity erityisesti syksyyn.

Huomio onkin keskittynyt punaiseen pigmenttiin, antosyaaneihin, joita lehtiin muodostuu vasta syksyllä. Mihin kuolevat lehdet tarvitsevat uutta punaista väriä? Vaikka kirvat eivät näe punaista ihmisten tapaan, ne erottavat ihmissilmälle punaisena näkyvän värin vihreästä.

Kirvojen vaikutus ei ole ainoa uusi ruskan selitys. Sen rinnalle on nostettu jo sata vuotta sitten ensimmäisen kerran esitetty mutta nykyaikaistettu teoria, jonka mukaan väriaineet varjelevat lehteä auringonvalolta. Suojaa tarvitaan, jotta lehden ravinteet, typpi ja fosfori, saadaan tehokkaasti talteen ennen pakkasia.

Vaikka kasvi tarvitsee valoa yhteyttämiseen, voimakas valo yhdessä syyskylmän kanssa aiheuttaa stressiä. Pigmentit ovat kuin päivänvarjoja, jotka sitovat liiallisen valon ja suojaavat lehdessä jäljellä olevaa lehtivihreää.

Väriaineet osallistuvat myös valostressin aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen. Lehdessä olevien väriaineiden on todettu toimivan antioksidantteina, jotka tuhoavat voimakkaan valon synnyttämiä happiradikaaleja. Eräissäkokeissa antosyaaneja kertyi enemmän valossa oleviin lehtiin.

Puiden syysvärit vaihtelevat huomattavasti. Jotkin puulajit, kuten harmaa- ja tervaleppä, eivät vaivaudu muuttamaan väriään lainkaan vaan pudottavat lehtensä vihreinä. Pihlaja, haapa ja vaahtera loistavat häikäisevästi. Tutkituista 2368 lauhkean vyöhykkeen puulajista punaisiin syysväreihin pukeutuu 290 ja keltaisiin 378 lajia. Myös monet varvut ja ruohot puhkeavat ruskaan.

Syysväreille on esitetty kirvojen ja auringon valolta suojautumisen lisäksi myös muita uusia selityksiä. Vielä arvoitus ei ole ratkennut.

Merja Otronen

 

kirvatlehdetsyksy