Kuopiolainen biologi Antti Ylitalo pitää EU:n luontodirektiivin suojaamien Natura-harjumetsien rajua metsänkäsittelyä Suomessa lainvastaisena. Ylitalo on kannellut Lieksan Piilosensärkkien hakkuista eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Piilosensärkät sijaitsevat liki itärajan pinnassa. Niiden metsistä osa on aiemmin kuulunut Metsähallituksen aarnialueisiin, ja koko 257 hehtaarin suuruinen harjualue on suojeltu Euroopan Unionin Natura-ohjelmassa arvokkaana harjualueena.
Silti suuri osa särkkien harjumetsistä on Natura-päätösten jälkeen hakattu nurin tavallisin metsänkäsittelymenetelmin. Hakkuiden jälki pienipiirteisellä soiden, lampien, purojen ja harjun kirjomalla alueella on karua.

Biologi Antti Ylitalon mielestä Natura-harjumetsien suojelu Suomessa vain maa-aineslain mukaisesti, talousmetsäkäsittelyt sallien, ei kestä juridista tarkastelua.
”Pohjois-Karjalan ELY-keskus on menetellyt lainvastaisesti, koska se on sallinut harjumetsien laaja-alaisen metsä­ta­louskäytön ja avohakkuut ilman vaikutusten Natura-arviointia”, Ylitalo sanoo eduskunnan oikeusasiamiehelle lähettämässään kantelussa.

Hänen mielestään ELY-keskus on ”laiminlyönyt virkavelvollisuutensa ja käyttänyt huonoa hallintotapaa Natura-alueeseen kohdistuvien metsänkäyttöilmoitusten käsittelyssä”.

Ylitalo toteaa ELY-keskuksen myös jättäneen huomiotta 20.1.2020 annetun KHO:n vuosikirjaratkaisun, joka koski Metsähallituksen velvoitetta Natura-arvioinnin tekoon Oulunjärven Natura-alueen saarilla ennen hakkuita.

Maastokäyntinsä perusteella Antti Ylitalo toteaa suuren osan hakatuista kuvioista olleen suhteellisen iäkästä. Silti Natura-harjualue on hakattu talousmetsille hyvin tavallisin metsänkäsittelymenetelmin.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Luonto- ja alueidenkäyttö -yksikön päällikkö Sirkka Hakalisto kertoo ”yleisellä tasolla”, että Natura-arviointi tehdään, jos on syytä olettaa, että hakkuilla heikennetään alueen luontoarvoja. Piilosensärkkien osalta näin ei ole arvioitu käyvän.

”Jos arvioidaan, että hakkuilla voidaan heikentää tai hävittää suojeltavia luontotyyppejä, tai lajeja, pyritään neuvotellen saamaan aikaan ratkaisu niiden säästämiseksi”, hän sanoo.

”Harju-Naturan taustalla on usein harjujensuojeluohjelman alue, jolla turvataan geologisia muodostumia maa-aineslain perusteella. Natura-alueilla suojelun perusteena on metsäisiä luontotyyppejä, joita voidaan pitkälle ottaa huomioon metsien käytössä ilman suojelualueen perustamista.”

Jos kantelu johtaa muutoksiin toimintatavoissa, on sillä suuria vaikutuksia kaikkien Natura-harjumetsien käsittelyyn koko maassa.

 

Riippumattomuus toimijoista tärkeää

Miksi teit kantelun Lieksan Piilosensärkkien hakkuista, Antti Ylitalo?
”Pohjois-Karjalan ELY-keskus on viranomaisvastuussa siitä, että tällä Natura-alueella ei heikennetä merkittävästi sen suojeluperusteena olevia luonnonarvoja. Nyt viranomaisen toiminnassa ilmeni mielestäni vakavia laiminlyöntejä, minkä vuoksi asia oli syytä saattaa oikeusasiamiehen ratkaistavaksi.”

Onko Suomessa tulkittu virheellisesti EU:n lain­säädäntöä?
”Kun Natura-alueen suojelun perusteena oleviin luonnonarvoihin kohdistuu toimenpiteitä, vaikutukset on pääsääntöisesti arvioitava Natura-arvioinnissa luontodirektiivin ja luonnonsuojelulain säännösten perusteella.”

Onko ympäristöhallinnolla ja valvottavilla Suomessa liian läheiset suhteet?
”Viranomaisen on korostetun tärkeää säilyttää riippumattomuus ja noudattaa hyvän hallinnon periaatteita. Ulkoiset paineet eivät saa johtaa viranomaisvastuista lipsumiseen.”

Antti YlitalometsähallitusnaturaPillosensärkät

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!