Miksi koivu lahoaa nopeammin kuin kuusi?

Lahoaminen on monivaiheinen tapahtuma, johon aina osallistuu useita sieni- ja bakteerilajeja. Puussa elävillä hyönteisilläkin on merkitystä lahottajien levittäjinä, puuaineksen ilmastajina ja pilkkojina.

Eri puulajeja lahottavat eri sienet, ja samaakin puulajia lahottamaan riittää kymmeniä, jopa satoja sienilajeja. Jotkut sienistä ovat hitaita, toiset taas nopeita puun pilkkojia.
Lahoamisnopeudessa on myös puulajista johtuvia eroja. Mänty on kotimaisista puistamme hitaimmin maatuva, koivu ja lepät hajoavat nopeimmin.

Myös ympäristö vaikuttaa lahoamisnopeuteen: kuivassa ja kylmässä laho etenee hitaasti, lämpimässä ja kosteassa ympäristössä sienet juhlivat.

Perussyy koivun nopeaan lahoamiseen on sen kuori: tuohi on lähes vettä läpäisemätön. Se suojaa elävää puuta kuivumiselta, mutta myös estää kuolleen puun kuivumisen. Tuohen alle päässeillä lahottajilla riittää kosteutta työhönsä läpi kesän. Kuorittu koivu lahoaakin paljon hitaammin kuin kuorellinen.

Pystyyn kuollut kuusi kuivuu kesäksi, ja lahottajat pystyvät työskentelemään täydellä teholla vain syksyn kosteilla, mutta jo perin viileillä säillä.

laholahopuu

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!