Konsultit selvittivät, miten luonnonhoitotoimien tuloksia voidaan arvioida. Ympäristö-dna-tutkimus löysi maaperästä satoja Euroopalle uusia sienilajeja, mikä osoittaa nykytietämyksen puutteellisuuden.

Kesänumerossa julkaistu pölyttäjäkysely keräsi 130 kertomusta – suurkiitos kaikille vastanneille! Kokosimme yhteen lukijoidemme teot pörriäisten hyväksi.

Tilaajille|7.11.2025Metsät ja suot

Tutkijoiden ja taiteilijoiden ryhmä on päättänyt selvittää, mikä ratkaisee puun kohtalon.

Dna-sekvensointi paljasti, että viime syyskuussa löytynyt sieni oli äärimmäisen uhanalainen ja harvinainen laji.

Tuhannet lajit ovat riippuvaisia lahopuusta, joka pihaan jätettynä on lukuisien lajien lahohotelli.

Tilaajille|18.2.2021Linnut

Suomessa pesii seitsemän lajia tikkoja. Niistä kuusi voi nähdä myös talvella.

FSC-standardi on tiukin metsästandardi, joka lupaa huomioida metsien luontoarvot. Suomen Luonto kävi suunnitellulla hakkuualueella FSC-sertifioidussa metsässä vapaaehtoisten metsäkartoittajien kanssa. Edes parhaana pidetty FSC-järjestelmä ei näytä turvaavan metsäluonnon monimuotoisuutta.

Tilaajille|10.6.2020Uutiset

Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari ja pistiäisasiantuntija Juho Paukkunen löysi keväällä pistiäislajin, joka kuuluu Suomelle uuteen pistiäisheimoon. Lue lisää tästä ja muista kesän ajankohtaisista aiheista.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin neljännessä jaksossa on jäkälätutkija Annina Launis. Hän on kirjoittanut esseen lahopuulla elävistä harvinaisista jäkälistä ja pohtii, ehdimmekö löytää tuntemattomat lajit, ennen kuin ne katoavat. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.

Kasviasiantuntija Terhi Ryttäri kertoo, miten omaa metsää kannattaa hoitaa, jotta se sitoo hiiltä mutta on myös monimuotoinen.