Keräsimme kesän aikana lukijoiden kertomuksia siitä, mitä he ovat tehneet pihapiirinsä pölyttäjien hyväksi kotona, mökillä tai vaikkapa parvekkeella. Vastauksista välittyi asiantuntemus, halu auttaa monin tavoin sekä ilo työn tuloksista. Esittelemme tässä artikkelissa koosteen vastauksista sekä poimintoja lukijoiden kertomuksista.

Useimmat vastaajista luettelivat ison joukon toimia pörriäisten parhaaksi, sekä mainitsivat lukuisia hyviä mesi- ja ravintokasveja. Voikin siis sanoa, että vastaajat selvästi tiesivät, mitä tekivät. Suosituimmat pörriäisteot liittyivät nurmikkoon, pihan kasvilajien valintaan sekä villin kasvillisuuden vaalimiseen:

Ruohonleikkuri sai jäädä varastoon

Nurmikon leikkuun vähentäminen on helppo ja tehokas tapa suosia pölyttäjiä. Sen kuin oikaisee riippumattoon! 70 prosenttia vastaajista mainitsikin pölyttäjäteon, joka liittyi pihanurmikkoon.

Moni oli harventanut leikkuuväliä antaakseen apiloiden ja voikukkien kukkia. Osa kiersi kukkivat päivänkakkarat ja lemmikit, jotkut taas leikkasivat pelkästään kulkuväylät ja antoivat kaiken muun kasvaa. Ruohonleikkuri oli useammassa kodissa vaihtunut viikatteeseen, jolla piha niitettiin pariin kertaan kesässä.

Vastaajat myös kertoivat korvanneensa osan nurmikosta kokonaan vaikkapa niityllä, kukkapenkillä tai kukkivilla puilla.

Vastaajat sallivat myös monien torjuman voikukan kukkia pihallaan. Kuva: Hannu Tikkanen

Kasveja pölyttäjien ja ihmisten iloksi

Yli puolet vastaajista mainitsi kasvattavansa puutarhoissaan perinteisiä maatiaisperennoja sekä muita kasveja, joista tietävät pölyttäjien pitävän. Pörriäisten ansiosta myös ihmiset pääsivät herkuttelemaan, kun pihaan istutettiin hedelmäpuita, herukoita ja ahomansikkaa.

Joka kymmenes vastaaja myös mainitsi torjuneensa haitallisia vieraslajeja pihapiirissään. Osa niistäkin on pölyttäjien mieleen, mutta ne uhkaavat pölyttäjille tarjotun kattauksen monimuotoisuutta.

Tietoa hyvistä pölyttäjäkasveista löydät muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton Pölyttäjäkasvioppaasta.

Laukat ovat komeita ja kimalaisille mieleen. Kuva: Kaisa Enqvist
Mirrinminttu kukkii pitkään ja kestitsee lukuisat pölyttäjät. Kuva: Nanna Nurminen

Vastaajista noin neljännes kertoi pyrkivänsä varmistamaan, että jotain kukkivaa löytyy pihasta kevään korvalta pakkasen puraisuun saakka. Näin pölyttäjät voivat turvata samaan pihaan koko kesän.

”Perustin niityn ja huolehdin että pihalta löytyy kukkivia lajeja kesän joka kuukaudelle”, kertoo kuvan lähettänyt Aarni Auerniitty.

Villiä luontoa pihaan

Pihan villiinnyttäminen on myös niitä pölyttäjätekoja, jotka onnistuvat vaikka riippumatosta käsin. Yli puolet vastaajista mainitsi jättäneensä osan pihasta rehottamaan villisti tai vaikkapa istuttaneensa luonnonlajeja pihaan. Moni nimesi raidan, joka onkin muiden pajujen ohella yksi kevään tärkeimmistä mesikasveista.

”Lampi saa tehdä mitä haluaa pientä avoimena pidettyä rantakaistaletta lukuun ottamatta. Lammella kukkivat näyttävästi oletettavasti ammoisina aikoina istutetut iirikset, sekä luultavimmin itse levinneet lumpeet sekä kurjenjalat. Jälkimmäisistä pitävät erityisesti kimalaiset”, kuvan ottanut Emma Wiik kuvailee mökkitonttiaan.
”Pihalta löytyvät nokkospuskat on jätetty rauhaan ja iloksemme huomasimme runsaasti nokkosperhosen toukkia”, kirjoittaa kuvan ottanut Marko Tarvainen

Pesiä ja piiloja pölyttäjille

Reilu kolmannes vastaajista kertoi jättäneensä pihaan lahopuuta tai kasanneensa risuaidan. Joka viides mainitsi, että pihassa on hyönteishotelli. Ne tarjoavat pesä- ja piilopaikkoja pölyttäjille ja muille hyönteisille.

Muutama vastaaja mainitsi jättävänsä myös perennojen kuivia varsia pystyyn. Onttoihin varsiin esimerkiksi villimehiläiset voivat piiloutua talveksi ja seuraavana kesänä perustaa pesän.

”Tontilta kerätyt, puista pudonneet oksat ja leikkuujätteet on kerätty lahopuuaidaksi, jolla ei niinkään ole tarkoitusta aitana, mutta kylläkin helppona tapana käsitellä kaikenkarvaiset oksamateriaalit silppuamatta tai kuljettelematta niitä eteenpäin. Aidanpätkä nielee vuosittain uskomattoman määrän oksia, sillä painuessaan siihen tulee aina lisää tilaa. Ja mikä mönkiäisten määrä aidanteessa asustaakaan”, kertoo kuvan napannut Tuuli Järvinen

Niityn perustaminen

Vastaajista lähes kolmannes oli perustanut kukkaniityn. Kahdessa tapauksessa kyseessä oli kokonainen laidun, joilla luonnonhoidosta vastasivat lampaat, kyytöt ja suomenhevoset.

”Siinä missä ennen oli pelkkää vihreää, laskin nyt noin 25 erilaista kukkivaa lajia!” iloitsee Liisa Koskelainen-Röyhy
Kuvan ottanut Maiju Salonen on vaihtanut etupihansa nurmikon maksaruohoihin ja pieneen niittyyn.

Mitä muuta?

Edellä kuvattujen pölyttäjätekojen lisäksi kertyi lukuisia pölyttäjätekoja, jotka saivat yhden tai useamman maininnan. 16 prosenttia kertoi välttävänsä puutarhassa kaikkia myrkkyjä, ja tutkitusti pölyttäjille haitallinen Thermacell mainittiin useampaan otteeseen. Lisäksi mainintoja keräsivät:

  • Veden tarjoaminen pölyttäjille
  • Haravoinnin välttäminen
  • Perhosbaarin perustaminen
  • Sisälle eksyneiden pörriäisten pelastaminen ulos
  • Kimalais- ja ampiaispesien salliminen kotipihassa
  • Taloyhtiössä vaikuttaminen
  • Ikkunanpesun ajoitus karmin välissä pesivät mehiläiset huomioiden
  • Niiton ajoitus pölyttäjien ravintokasvit huomioiden
  • Oman tietämyksen kartuttaminen
  • Tiedon välittäminen lapsille
”Toukokuussa pyysin huoltoyhtiöltä, etteivät aja nurmikoita tuolloin vaan jättävät voikukat vielä pörriäisille! Onnistuin!” riemuitsee kuvan lähettänyt Heli Hämäläinen-Laanaya.

Vastalahjaksi iloa

Lukijoiden vastauksista välittyi ennen kaikkea innostus pörriäisten auttamiseen sekä onni saavutetuista tuloksista. Jos vaikkapa niittykokeilu ei ollut ottanut tuulta alleen, oli testattu sen sijaan jotain muuta ja löydetty omat tavat onnistua. Kimalaisten ja perhosten kuhinaa kukilla on elämyksellistä seurailla päivästä toiseen. Pölyttäjäteot todella palkitsevat!

Kaikkien vastaajien kesken arvottiin pölyttäjäpaketti: Luontokaupan hyönteishotelli, pölyttäjäkukkaseos sekä Sami Karjalaisen Muodonmuutoksia -kirja. Arvonnan voitti Auli Häyrynen. Onnea voittajalle!

haravoiminenhyönteishotellihyönteismyrkytkimalaisetkukkaniittylahopuuluonnonkasvitmesikasvitnurmikkopajutperhosbaariperhosetpuutarhanhoitopölyttäjäkukatpölyttäjätpörriäispuutarhavieraslajien torjuntavillit mehiläiset

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.