Hyytelösammaleläin kasvattaa pyöreähkön yhdyskunnan, jonka pinnalla erottuu tähtimäinen kuvio. Se on tavallisesti kiinnittynyt johonkin alustaan: vesikasviin, laituriin tai köysiin. Kuva: Pekka Tuuri
Vieraslajista saatiin uutta tietoa — kävimme tutustumassa rantavesiä valloittavaan hyytelösammaleläimeen
Kesällä julkaistu tutkimus osoittaa, että suomalaiset järvikalat voivat oppia syömään hyytelösammaleläintä. Vieraslaji on levinnyt Suomeen vasta sen verran hiljattain, että kokonaiskuvaa sen vaikutuksista ei vielä tunneta. Ilmoita havaintosi meille! Artikkelin lopusta löydät linkin havaintokyselyyn.
🌍 Suomen Luonnosta saat luotettavaa ja tutkittua tietoa luonnosta ja ympäristöstä. Lue palkittua ja asiantuntevaa luontojournalismia. 🔓 Tilaajana opit tuntemaan luontoa ja eri lajeja ja saat syvällistä tietoa muuttuvasta ympäristöstämme. Tilaajien Suomen Luonto -kerhossa verkkoartikkelit, näköislehdet, verkkokurssit, tapahtumat ja tilaajaedut.
🌿 Tilaamalla Suomen Luonnon tuet kotimaista luonnonsuojelutyötä. Tuottomme käytetään Suomen luonnonsuojeluliiton työhön.
📌 Tilaa nyt!
Digitilaus 6,50 €/kk
lehtiartikkelit lisämateriaaleineen (videoita, ääniä, lisäkuvia) helposti verkossa luettavassa muodossa
Kesänumerossa julkaistu pölyttäjäkysely keräsi 130 kertomusta – suurkiitos kaikille vastanneille! Kokosimme yhteen lukijoidemme teot pörriäisten hyväksi.
Vertaamalla muita norppia Tuukan genomikarttaan tutkijat voivat muun muassa arvioida, miten eri yksilöt eroavat toisistaan ja mitkä tekijät auttavat norppayksilöitä sopeutumaan ympäristöönsä.