Keto-orvokki tarjoaa tärkeän ravinnonlähteen kevääseen herääville pölyttäjille, perhosille ja muurahaisille.

Kärpäset ovat jääneet pölyttäjinä karismaattisempien ja paremmin tunnettujen hyönteisten varjoon.

Pölyttäjiä voi kestitä kaupunkiparvekkeellakin. Monet kasvit hyötyvät esikasvatuksesta.

Ilmastonmuutos myllertää arktisten alueiden kasvien ja hyönteisten vuodenkierron aikatauluja. Lapinvuokolle ja sen pölyttäjille se tietää ajoitusongelmia.

Viljelmien pölytysvajetta voi selvittää laskemalla pölyttäjien tekemiä kukkakäyntejä ja mittaamalla satoa.

Hyönteiskadon havaitseminen ei ole helppoa. Jani Järvi lähti mukaan kimalaisseurantaan, joka kerryttää tietoa Suomen hyönteiskannoista.

Tänä kesänä Suomen Luonto nauttii lähiluonnosta. Juttusarjan ensimmäisessa osassa ei mennä parveketta edemmäs.

7.5.2020 Piha ja puutarha

Kotimaiset kasvit ruokkivat puutarhan monimuotoisuutta.

Ehkä kliiniseksi monokulttuuriksi parturoiminen ei olekaan ainoa tapa hoitaa pihaa. Pelkän estetiikan lisäksi puutarhalla voisi olla muitakin ulottuvuuksia.

Huhtikuussa lintujen muutto nousee huippuunsa. Nyt on oikea hetki rientää tarkkailemaan muuttoa eli staijaamaan.

Toimittaja Juha Kauppisen vieraana monimuotoisuus-podcastin seitsemännessä jaksossa on kasviekologi Minna Kosonen Luonnonvarakeskukselta. Hän on kirjoittanut esseen siitä, millaisilla viljelytavoilla voidaan rikastuttaa peltoluonnon lajikirjoa. Suomen Luonto julkaisee #muutos-verkkolehteä Koneen Säätiön tuella.