Inkeriläiset paluumuuttajat puhuvat rasvasienestä, joka on ollut Inkerinmaalla suosittu ruokasieni. Mikä tämä rasvasieni on?

Minulle rasvasieni oli aivan outo, joten soitin Marja Härköselle. Hetken mietittyään hän löysi vastauksen. Rasvasieni-nimeä on käytetty Suomenkin puolella isovoirouskusta (Lactarius scrobiculatus), joka on kookas, paksumaltoinen ja keltainen – siis voin eli rasvan värinen. Myös maitiaisneste muuttuu nopeasti voinkeltaiseksi. Kun pintakin on limainen ja rasvamaisen liukas, ovat voisieni ja rasvasieni niminä aivan ymmärrettäviä.

Isovoirousku on kitkerä ja raakana myrkyllinen, joten se on valmistettava ruuaksi samaan tapaan kuin muutkin kitkerät rouskut.

Nykyisin isovoirousku on melko harvinainen sieni, joka kasvaa kuusen seurassa, mieluiten kalkkipitoisilla paikoilla. Ennen se on saattanut olla yleisempi, kun tuhka lievensi maaperän happamuutta kuusettuvissa kaskikoivikoissa. Inkerinmaan kalkkipitoisilla mailla se on varmasti paljon satoisampi kuin Suomessa.

Keltaisia rouskuja on useita lajeja, joita asiantuntijankin on joskus vaikea erottaa toisistaan. Vanha kansa ei niitä varmasti aina erotellut, mutta isovoirousku on näistä suurin ja kokonsa vuoksi arvostetuin.