Miltä metsä Helsingissä näyttäisi, jos se olisi saanut olla koskemattomana? Helsingin keskuspuiston pohjoisosassa sijaitseva Haltialan aarnimetsä antaa tästä hyvän vihjeen. Vuodesta 1930 koskemattomana seissyt puusto on suojeltu, sen läpi saa kulkea vain jalkaisin ja merkittyjä pitkospolkuja pitkin.

Aivan alueen reunoille levittäytyneet pellot, pörisevät traktorit ja yli jylistelevät lentokoneet takaavat, että metsään astuva ei heti osaa odottaa ympärille aukeavaa satumaista maisemaa.

Aurinkoisenakin päivänä metsä on syvän tummanvihreä. Metsänpohjaan ei juurikaan yllä auringonvaloa, ja siirtolohkareet synkistelevät havupuiden katveessa. Lahoava puu tuoksuu, kuusten latvoissa rääkyy närhi kilpaa korppien kanssa. Monet suuret muurahais­pesät ovat palokärjen mylläämiä.

Alueella saa kulkea vain merkittyjä reittejä pitkin. Kuva: Veli-Matti Parmala

Keväisin tämä paikka on lintujen suosiossa, pesimäreviirejä on arvioitu olevan yli 80 kappaletta tällä 22 hehtaarin alueella.

Reitti nimeltä Aarnipolku kulkee tiheän kuusimetsän läpi. Paksu sammalmätäs sekä pökkelökääpien ja muiden lahottajasienten peittämät puunrungot hallitsevat maisemaa. Kostea metsänpohja ei juurikaan tarjoa kuivia paikkoja evästauolle, joten istuinalusta kannattaa varata retkelle mukaan.

Talvijuurekkaat kasvavat sammalpedillä. Kuva: Veli-Matti Parmala

Kantokäävät ovat vallanneet lahopuun. Kuva: Veli-Matti Parmala

Keskellä metsää valo alkaa lisääntyä. Maaston korkeimman kohdan huipulla on pieni valokeidas. Kallioisen kumpareen päällä lehtipuut kurkottelevat kohti valoa.

Metsän luoteiskulmassa Aarnipolku yhtyy kahden kilometrin Korpipolkuun. Lenkki esittelee kulkijalle ennallistettavan osan aluetta. Sadan hehtaarin kokoinen vanha metsä antaa hyvän mielikuvan siitä, mikä on vanhan korven ja vanhan metsän ero. Korpipolun opasteet esittelevät ennallistamishankkeita, pääasiassa vanhan ojitusverkoston purkamista.

Pidempää lenkkiä kaipaavan kannattaa vielä ottaa suunnaksi Pitkäkosken silta. Silloin pääsee kulkemaan harvennetun metsän läpi ja Vantaanjoen vartta kohisevalle koskelle. Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksessa puhdistetaan yli puolet Helsingin juomavedestä.

Lähimmät autopaikat ovat noin kahden kilometrin päässä Haltialan kotieläintilalla. Helsingin keskustasta bussit 614, 615, 67 ja 67X liikennöivät lähimmäksi aarnimetsää.

Retkivinkkejä Haltialan ympäristöön

Ruutinkosken luonnon­suojelualue

Kuva: Veli-Matti Parmala

Vuonna 1990 rauhoitettu Ruutinkosken luonnon­suojelu­alue sijaitsee aivan Haltialan koti­eläin­tilan vieressä. Kun katselee koskea, saattaa olan takaa samoja kuohuja tarkata paksun otsa­tukkansa alta myös ylämaansonni. Polun varteen jäänyt vanha myllynkivi muistuttaa menneestä ajasta, jolloin koski antoi voimaa Ruutinkosken myllylle ja sahalle.

Niskalan arboretum

Jakob Kavaleffin Niskalaan perustaman puu­lajipuiston puut on istutettu 1905. Lyhyt kävelyreitti kierrättää vierailijan Suomen, Euroopan, Itä-Aasian, Lähi- ja Kaukoidän sekä Pohjois-Amerikan istutusalueiden läpi. Läpi­mitaltaan yli 100-senttinen rauduskoivu on Suomi-osion nähtävyys.

Pyörälenkki

Haltialan metsät muodostavat yhteensä yli 300 hehtaarin ulkoilualueen. Vaikka pyöräily on aarnimetsän alueella ehdottomasti kielletty, metsän ympärillä kulkee 20 kilometrin pyörälenkki. Sen varrella luonto on ilahduttavan vaihtelevaa. Aloita polkeminen Paloheinän täyttömäeltä ja suuntaa aluksi etelään kohti ensimmäisen maailmansodan aikana linnoitettua Kasematti­kalliota.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja Suomen Luonnon avustaja.