Retkivinkki: Kevon luonnonpuisto on monipuolinen vaelluskohde
Kevon luonnonpuisto sijaitsee Pohjois-Lapissa Utsjoen kunnan alueella.
Kevon luonnonpuiston helmi on yli 40 kilometriä pitkä rotkolaakso, Kevon kanjoni. Kanjonin pohjalla virtaa Kevojoki. Luonnonpuistossa voi vaeltaa kahta eri reittiä pitkin. Kanjonia seuraileva reitti on 64 kilometriä pitkä. Tuntureita halkova Kuivin reitti on pituudeltaan 78 kilometriä. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos harjoittaa Kevon alueella monipuolista tutkimusta sen ainutlaatuisen luonnon ja eliöstön vuoksi.
Paistuntureilta Saariselällä ulottuva kallioperä on noin 1900 miljoonaa vuotta vanha. Kevon kanjoni muodostui lohkoliikuntojen seurauksena noin 70 miljoonaa vuotta sitten, kun tunturit kohosivat ja niiden välinen maa vajosi laaksoiksi. Maisemaa on muokannut 10 0000 sitten päättynyt jääkausi ja sen sulamisvedet.
Monipuolinen reitti ihastuttaa
Reitti mutkittelee pitkin kanjonin reunoilta nousevia tuntureita ja laskee välillä alas rotkon pohjalle. Tunturiylängöllä ja paljakkasoilla kulku on helppoa, mutta reitillä on myös vaikeakulkuisia ja kivikkoisia kohtia ja jyrkkiä nousuja ja laskuja. 64 kilometrin reitin varrella on kolme kahlaamoa, jossa ylitetään Kevojoki. Vaeltajan avuksi on joen yli viritetty tukinarut. Ylityksissä kannattaa kuitenkin olla varovainen, pohja on kivinen ja virta välillä kova. Vesi voi joinakin vuosina olla myös hyvin korkealla.
Reitin varrella vaeltajaa vastaa tulee myös aavemaisia tunturimetsiä, joissa puista on jäljellä vain rangat. Tunturimittariperhosen toukka tuhosi 60-luvulla suuria alueita Kevon koivikoista.
Kevon reitin tunnetuimpia nähtävyyksiä on Fiellun putous, joka kohisee alas 26 metriä Kevon kanjoniin. Putouksen ympärillä luonto on vehreää kosteuden vuoksi. Fiellujoku virtaa 400 metriä, ennen kuin yhtyy kanjonin pohjalla virtaavaan Kevojokeen.
Luonnonpuistossa liikkuminen on rajoitettua, sillä Kevo on luonnonsuojelualuetta: aluetta ympäröi herkästi vahingoittuva tunturiluonto ja luonnonpuistossa kasvaa monia rauhoitettuja ja uhanalaisia lajeja. Alueelta voi löytää harvinaisuuksia, kuten pahtakelttoa tai kalliosirkunjyvää. Kevon luonnonpuiston alue tarjoaa hyviä pesimäpaikkoja linnuille, siellä voi tavata muun muassa piekanoja ja tuulihaukkoja.
Yöpyminen teltassa tai autiotuvissa
Reitti on merkattu selvästi eikä eksymisen vaaraa ole. Hyvä kartta kannattaa kuitenkin ottaa mukaan. 64 kilometrin lenkkiä varten kannattaa varata noin kolme yötä ja neljä päivää oman kunnon ja vaellustahdin mukaan.
Reitin varrella vettä voi ottaa suoraan tunturipuroista. Tulentekopaikkoja reittien varrella on 20 ja avotulen teko on sallittua vai näillä paikoilla. Reitin varrella on yhteensä 18 yöpymispaikkaa ja suojelualueella näiden paikkojen ulkopuolella yöpyminen on kielletyä. Alueelle kannattaa ottaa mukaan oma teltta. Kevon reitin varrella on myös neljä autiotupaa, jossa voi yöpyä. Reitillä on myös muutama kammi ja laavu, joissa voi levätä tai tehdä ruokaa sateensuojassa. Yöpymispaikat ovat kauniilla paikoilla joen rannassa tai putouksien vierellä.
Yöttömässä yössä voi vaeltaa vaikka keskellä yötä, sillä aurinko ei laske lainkaan! Tunturien laella itikoista ei ole kiusaksi, mutta leiripaikoilla veden äärellä inisevä yöseura on taattu.
Kevon reitin molemmissa päissä on parkkipaikat. Paikallisilta yrittäjiltä voi halutessaan tilata autonsiirtopalvelun reitin toiseen päähän. Myös bussilla pääsee aloituspisteiden välillä, mutta vuorovälit ovat pitkiä. Lapissa peukalokyyti onnistuu myös vaivatta.
Ennen juhannusta reitillä oli vain muutama muu vaeltaja. Ruska-aikaan pääreitillä saattaa olla enemmän vastaantulijoita, mutta Kuivin reitti on hiljaisempi.
Kevon luonnonpuiston monipuoliset maisemat jäävät mieleen loppuiäksi.
Lisää tietoa Kevosta:
www.luontoon.fi >>
Wikipedia >>