Kun astuu Helsingin rautatieasemalla lähijunaan, voi puolen tunnin päästä tepastella keskellä suota. Tämä on mahdollista, jos hyppää junasta Kauniaisissa. Vain vajaan kilometrin päässä asemasta lepää nimittäin Träskmossenin keidassuo.

Tämä 4,5 hehtaarin alue rauhoitettiin luonnonsuojelulain nojalla vuonna 1988 ja onneksi rauhoitettiin: nyt se on paikallisesti merkittävä nähtävyys.

Suon poikki kulkee noin puolen kilometrin pitkospuuverkosto, jonka varrella olevat opastaulut kertovat alueen historiasta sekä lajistosta.

Aluksi tuntuu siltä kuin astelisi metsään eikä suinkaan suolle. Suon laitaa, korpilaidetta kun verhoavat jyhkeät kuuset ja edessä näkyy mäntymetsää, joka onkin tyypillistä Träskmossenin kaltaiselle rämeelle.

Träskmossenin yleisimmät suotyypit ovatkin suon keskeltä löytyvä keidasräme, jossa kasvaa runsaasti muun muassa kanervaa ja suokukkaa. Keidasrämettä taas ympäröi isovarpuräme juolukoineen ja suopursuineen. Kasvit levittävät loppusyksyisellä käynnilläkin ilmaan tuttua, suolle ominaista voimakasta tuoksuaan.

Suon keskiosissa vuorottelevat kuivat varpu- ja rahkasammalmättäät eli kermit sekä kosteat painanteet eli kuljut. Kuljuissa kasvaa muun muassa mutasaraa ja karpaloa sekä lihansyöjäkasveja, kuten pyöreälehtikihokkia ja pikkukihokkia.

Träskmossenilla pääsee myös mustikan, karpalon ja juolukan makuun vähän pitkospuilta kurottelemalla.

Keskellä suota kannattaa levähtää hetkeksi ja istahtaa penkille nuuhkimaan suon väkeviä tuoksuja ja katselemaan rauhoittavaa maisemaa.

Suon länsipuolella on vielä Gallträsk, jonka rannalla olevalle laiturille kävellessä voi nähdä vaikkapa kurjenjalkaa ja suovehkaa.

Pitkospuille pääsee suon länsipuolelta Gallträskin rannalta sekä itäpuolelta Oppilaskodintieltä. Osa reitistä on kuljettavissa myös pyörätuolilla sekä lastenvaunujen kanssa.

Auton voi pysäköidä Palloiluhallin parkkipaikalle (Oppilaskodintie 11) ja lähelle pääsee kätevästi myös junalla (E- ja U-junat).

Lue lisää Träskmossenista!