Teksti ja kuvat: Merja Paakkanen

Tiilikkajärven kansallispuisto sijaitsee pääosin Rautavaaran kunnan alueella. Kuopiosta matkaa tulee 118 km ja Kajaanista 75 km. Kansallispuisto on perustettu 1982. Vaikka Tiilikkajärven upeat hiekkarannat, kauniit harjuniemet ja upeat aapasuot antavat parastaan kesällä, myös kansallispuiston talvinen luonto tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn. Lumettomana aikana herkässä harjuluonnossa liikkuminen on sallittua vain merkittyjä polkuja pitkin. Merkittyjä reittejä kansallispuistossa on yhteensä 20km.

Talvella Tiilikkajärvellä liikkuminen onnistuu parhaiten erä- tai metsäsuksilla, mutta myös lumikenkäillen. Maaliskuussa järjestettävän Tiilikanhiihdon aikaan puistoon ajetaan 7 ja 17 km mittaiset perinteisen tyylin ladut. Huoltourat mahdollistavat liikkumisen myös jalkaisin.

Sammakkotammen parkkipaikalle on hyvä jättää auto. Pohjoisniemen parkkipaikalle ei ole talvihuoltoa, mutta risteysalueelle tehdään muutaman auton levike josta on hyvä jatkaa esim. hiihtäen tienpohjaa pitkin puistoon. Sammakkotammelta voi lähteä liikkeelle niin harjua pitkin tai vaihtoehtoisesti soiden poikki kohti Uiton kämppää.

Metsässä näkee paljon vanhoja kelopuita, ja voikin kuulostella kuuluuko käpytikan nakutusta. Luonnonrauhassa hiljaa liikkuessa kannattaa kuunnella muidenkin lintujen ääniä, viimeisimmän retken alun lähtöäni säesti korpin raakkuminen. Lintujen lisäksi puistossa liikkuessa kannattaa tarkkailla hangella näkyviä jälkiä; pienistä metsänasukkaista lähtien puistossa on nähty myös ketun, ahman sekä suden jäljet.

Evästauot nuotion äärellä

Uiton kämpällä voi pysähtyä ja laittaa nuotion, tai vaihtoehtoisesti jatkaa matkaa vielä Venäjänhiekalle. Molemmista paikoista löytyy nuotiopaikka ja puita. Tässä vaiheessa onkin ihana pysähtyä evästauolle, ja kuunnella nuotion ja luonnon ääniä. Mieli rauhoittuu ja voi hengittää energiaa luonnosta. Ihastella käppyräoksaisia mäntyjä ja harmaita keloja.

Puiston pohjoispuolella sijaitsee Kosevan autiotupa, jossa käy yöpyjiä ympäri vuoden. Myös päiväretkellä Kosevan tupa antaa viihtyisän ympäristön pysähtyä, syödä eväitä ja nauttia luonnon rauhasta. Autiotuvalle on lyhin reitti puiston pohjoispäästä, jäiden aikaan Sammakkotammen parkkipaikalta matkaa tulee n. 7 km. Tiilikanjärven nuotiopaikoilla ollaan siirtymässä rankapuuhun, jolloin tulentekijä pääse itse työskentelemään sahan ja kirveen kanssa. Tällä hetkellä rankapuuta löytyy vain Venäjänhiekalta, mutta puuvarastojen huvetessa myös muualta.

Osa historiaa

Luonnon lisäksi Tiilikanjärven rauhan rannat ovat myös osa meidän historiaamme. Ruotsin ja Venäjän solmiman Täyssinän rauhan raja kulki Tiilikkajärven kautta. Rauhasta merkkinä puistossa on rajakivi, josta löytyy molempien valtakuntien tunnukset kruunu ja risti. Näiltä ajoilta juontaa myös puiston suosituimman rannan, Venäjänhiekan nimi.

Tiilikanaution torppa on puolestaan yleisölle avoin nähtävyyskohde. Torpassa oli asustusta 1800 luvun alulle asti, ja sieltä löytyy jäänteet järvimalmin sulatuksesta. Uiton kämppä, joka on kesäaikaan varattavissa retkeililjöiden käyttöön, on ollut nimensä mukaisesti uittomiesten käytössä. Tukinuittoon perattu joki on nykyisin kunnostettu uittoa edeltävään aikaan.

Maaliskuussa ladut houkuttelevat paljon ulkoilijoita Tiilikanjärvelle, eikä varsinkaan viikonloppuisin Uiton kämpän nuotiopaikalla tarvitse istuskella yksin. Muuten puisto antaa ihanaa rauhaa luonnossa liikkumiseen.