Metsähallituksessa petolintujen seurantaa johtava Eetu Sundvall huomasi kesäkuussa, että tunturihaukat olivat tuoneet pesille epätavallisen paljon kahlaajia.

”Etenkin kapustarintojen siivet, höyhenet ja koivet olivat näkyvimpiä saalistähteitä”, totesi Suomen melkein kaikki tunturihaukan poikaset neljänä kesänä rengastanut Sundvall. Rengastuskäynnin lisäksi haukkoja seurataan jo ennen munintaa, ja seuranta jatkuu poikasten lentoonlähtöön asti. Pesillä on lisäksi valvontakameroita. Pesätarkastajat liikkuvat riekon suosimissa ympäristöissä joka puolella Pohjois-Lappia myös maa- ja merikotkien, naalien ja muuttohaukkojen seurannoissa, uusien pesien etsinnöissä ja aluevalvonnassa.

Lapissa tunturihaukkojen pesälle tuomista saalisyksilöistä 69 prosenttia on riekkoja ja 21 prosenttia kiirunoita. Kahlaajien osuus on vuosien aikana kootussa yli 6400 saalisyksilön aineistossa ollut keskimäärin vain 4,5 prosenttia, suurimmillaan heinäkuussa. Kahlaajien poikkeavan suuri määrä alkukesällä kieli riekkojen niukkuudesta.

Luonnonvarakeskus arvioi kanakoiraharrastajien ja -metsästäjien yhteensä 739 kilometrin laskentalinjojen perusteella Enontekiön, Utsjoen ja Inarin loppukesän keskitiheydeksi 9,6 riekkoa neliökilometrillä. Se on vuonna 2008 alkaneen seurantajakson keskitasoa. Inarissa tiheys oli vain 3,4 yksilöä neliökilometrillä mutta Utsjoella 14,2, eli 71 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Luonnonvarakeskuksen mukaan elokuun riekkotiheys on pesintöjen onnistumisesta riippuen yleensä 2–4-kertainen alkukesään verrattuna. Poikasten osuus koirien löytämistä riekoista oli nyt 68 prosenttia, kun 19 vuoden keskiarvo on 64 prosenttia.

”Lisääntymisen jälkeisessä tilanteessa elokuussa tilanne voi kyllä huomattavasti poiketa keväästä alkukesästä. Luonnollisesti absoluuttinen tiheys on paljon suurempi, kun poikaset lasketaan mukaan”, sanoo erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.

Tunturihaukan pesätarkastajien Sundvallin, Petteri Polojärven ja Petri Piisilän havaintojen mukaan riekon aikuiskanta oli pesinnän alussa niin harva, että sen ei pitäisi ehtiä kasvaa etenkään Utsjoelta raportoituihin tiheyksiin tällä poikastuotolla. Koira löytää riekot ihmistä tehokkaammin, mutta pesätarkastajien mukaan koiralaskentatuloksissa ja muissa tiedoissa on ristiriita. Elokuussakaan pesätarkastajat eivät havainneet riekkoja läheskään sellaisia määriä kuin ihmisen pitäisi suhteessa koiraan.

”Jostain syystä loppukesän kanakoirahavainnot eivät aina noudata muiden tekemiä havaintoja varsinkin, jos niitä tehdään eri aikoina kuin loppukesän laskennat. Toisinaan on myös käynyt niin, että jollain alueella kanakoiralaskentojen aikana tehdyt runsaat riekkohavainnot ovat muuttuneet lähes tyhjiöksi metsästysaikana, vaikka väliä ei ole kuin kuukausi”, toteaa erikoistutkija Antti Paasivaara Lukesta.

Koiralaskentojen tulokset vaikuttavat ulkopaikkakuntalaisille metsästäjille myytävien pyyntilupien määrään. Jahti jatkuu maaliskuun loppuun eli riekon pesimäkauden alkuun, ja se kasvattaa tutkimusten mukaan populaation kuolleisuutta. Tunturihaukkapari alkaa pesiä vain niinä kevättalvina, jolloin ravintoa – suurella osalla pareista lähes pelkästään riekkoja, vähemmistöllä kiirunoitakin – on tarpeeksi munien kehittymiseen. Välivuodet toistuvat yhä useammin, jos tärkeän saalislajin metsästys vielä voimistuu. Riekko on elintärkeä myös Pohjois-Lapin maakotkille, joiden pesille kantamista saalisyksilöistä riekkoja on yli kymmenesosa.

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!