Parhaillaan kiihkeimmillään olevat rupikonnien kutupuuhat alkavat heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat jo aiemmilta keväiltä tuttuun lisääntymispaikkaansa. Yhtä naarasta kohti on monta kosijaa, kuten kuvasta näkyy; siinä on yksi naaras alimmaisena, loput ovat koiraita.
Kuva: Lisse Tarnanen
Teksti: Johanna Mehtola
Parhaillaan kiihkeimmillään olevat rupikonnien kutupuuhat alkavat heti horroksen jälkeen, jolloin konnat matkaavat jo aiemmilta keväiltä tuttuun lisääntymispaikkaansa. Yhtä naarasta kohti on monta kosijaa, kuten kuvasta näkyy; siinä on yksi naaras alimmaisena, loput ovat koiraita. Rupikonnanaaras laskee munansa lampiin ja järvenlahtiin, ei kuitenkaan aivan mataliin vesiin. Munat ovat kolmesta kuuteen metriä pitkissä nauhoissa, joita on aina kaksi rinnakkain. Koiras laskee siittiöt näiden kutunauhojen päälle. Jopa 2000–7000 munaa sisältävät nauhat naaras kieputtelee vesikasvien lomaan.
Poikaset kuoriutuvat 8–12 vuorokauden kuluttua. Maailman vanhin tunnettu rupikonna oli 54 vuotta, mutta luonnossa ne elävät harvoin kymmentä vuotta pidempään.
Johanna Mehtola
Suomen Luonnon toimittaja kirjoittaa retkijuttuja upeasta Suomen luonnosta, mielenkiintoisista henkilöistä, ympäristöystävällisestä arjesta – ja antaa lisäksi virikkeitä moneen menoon.
Luontokato näkyy ja tuntuu myös aaltojen alla. Merillä se vaikuttaa niin ammattikalastajien saaliisiin kuin vapaa-ajankalastajien kalaonneen. Jos kalan luontaiset kutualueet kuolevat, ei tule kalastettavia kalojakaan. Tämä koskee myös meidän lähimertamme, Itämerta.